Jyväskylän kaupunginhallitus 4.2.2013: Kaupunki lunastaa lyseorakennuksen takaisin – opetustoiminta lyseorakennuksessa päättyy
Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen tyytyä koulutuskuntayhtymän hallituksen päätökseen, mistä seuraa, että opetustoiminta lyseorakennuksessa päättyy. Kaupunki lunastaa lyseorakennuksen koulutuskuntayhtymältä takaisin tasearvon mukaisella hinnalla (arviolta 1 miljoona euroa). Rakennuksen tuleva käyttötarkoitus osana korttelin kokonaiskehittämistä päätetään myöhemmin.
Kaupunginhallituksen jäsen Kimmo Suomi (SDP) esitti Kari Yksjärven (VAS) ja Jorma Uskin (PS) kannattamana, että
kaupunginhallitus valitsee 1. vaihtoehdon seuraavilla perusteilla:
1. Lyseon saneeraus koulukäyttöön lisärakennuksineen on kaupungin kokonaistaloudellisen tilanteen huomioiden kestämätön ratkaisu ja vaarantaa oppilaiden lukiokoulutuksen tasavertaisen kehittämisen.
2. Lyseon lukion toimintaa jatketaan koulutuskuntayhtymän aiemman suunnitelman mukaan osana Harjun kampusta. Lisäksi kaupunginhallitus päättää käynnistää välittömästi koko Lyseo-korttelin kehittämistä ja kaavoittamista koskevan selvityksen olemassa olevan käyttö- ja kehityspotentiaalin hyödyntämiseksi. Tulevan käyttötarkoituksen reunaehdot määritellään laadittavalla asemakaavalla, jolla turvataan suojellun kiinteistön arvokas käyttö.
Kaupunginjohtajan ehdotus oli, että kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa lukioverkkoa koskevan sopimuksen, jossa
- Jyväskylän kaupunki sitoutuu toimimaan kuntayhtymän esittämän mallin 2 mukaisesti, joka takaa lyseorakennuksen säilymisen opetuskäytössä.
- Jyväskylän kaupunki sitoutuu lunastamaan lyseotalon ja sen lisärakennuksen kaupungin ja kuntayhtymän 10.9.2010 tekemän kauppakirjan ehtojen mukaisesti ja peruskorjaa lyseotalon ja tekee sen yhteyteen uudisrakennuksen siten, että tilaa on noin 6 100 m2.
- Jyväskylän kaupunki vuokraa peruskorjatun lyseotalon ja sen lisärakennuksen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Jyväskylän lukiokoulutus-liikelaitoksen käyttöön 20 vuodeksi siten, että tämän kokonaisuuden vuokra on korkeintaan nykytasossa (2012) 450 000 euroa vuodessa + rakennuskustannusindeksin mukainen vuosittainen vuosikorotus.
- Lyseotalon ja sen lisärakennuksen siirtyessä kaupungin omistukseen kiinteistön nykyinen vuokrataso säilyy kunnostus- ja rakennustöiden alkamiseen saakka.
- Koulutuskuntayhtymän kanssa sovitaan sopimuksin tarvittavan rahoituksen ja hankkeen toteuttamisen yksityiskohdista.
Äänestyksen jälkeen (6-7) Kimmo Suomen ehdotus tuli kaupunginhallituksen päätökseksi.
Kaupunginjohtajan ehdotuksen puolesta jaa äänestivät: Marika Visakorpi (KD), Tuulia Ikkelä-Koski (KESK), Kati-Eerika Timperi (KOK), Terhi Pulli (KOK), Jaakko Selin (KOK), Tuija Mäkinen (VIHR).
Kimmo Suomen ehdotuksen puolesta eli ei äänestivät: Aimo Asikainen (KESK), Riitta Mäkinen (SDP), Mervi Hovikoski (SDP), Kimmo Suomi (SDP), Tony Melville (SDP), Kari Yksjärvi (VAS) ja Jorma Uski (PS).
Päätökseen jättivät eriävän mielipiteensä: Jaakko Selin, Terhi Pulli, Kati-Erika Timperi ja Tuija Mäkinen.
Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/04021400.1/frmtxt60.htm
Lausunto 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta
Keski-Suomen liitto on pyytänyt Jyväskylän kaupungin lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Kaava päivittää vuonna 2009 vahvistetun Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja osoittaa puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueita. Kaavalla päivitetään myös virkistystoiminnot. Myös Pirkanmaan 1. maakuntakaava muutetaan Längelmäen osalta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa.
Maakuntakaavaehdotuksen aineisto on osoitteessa http://www.keskisuomi.fi/4.vmk
Kaupunkirakennelautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että Jyväskylän kaupungilla ei ole huomautettavaa 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta lukuun ottamatta seuraavaa asiaa:
Merkittävin muutos luonnosvaiheesta on Palokankeskuksen kaupallisen mitoituksen nostaminen Keskimaan lausunnon johdosta.
Kaupungin intressinä on turvata Palokankeskuksen kaupallinen monipuolisuus ja elinvoiman säilyminen. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen haasteista johtuen kaupunki haluaa korostaa sitä, että nimenomaan keskustaan kuuluvan kaupan maakuntakaavallisen mitoituksen nostaminen ei ole omiaan edistämään liikenneratkaisujen toimivuuden paranemista Palokankeskuksen erittäin haasteellisissa oloissa. Keskustahakuinen erikoiskauppa (päivittäistavara-, muoti-, yms. -kauppa) houkuttelee asiointiliikennettä enemmän kuin paljon tilaa vaativa erikoiskauppa (huonekalu-, rauta-, yms. -kauppa).
Kaupan laadun tai määrän muutoksia alueen kortteleissa ohjataan jatkossa maakuntakaavan asettamien rajojen puitteissa kuntakaavoituksella. Yksityiskohtaisemmat maankäytön muutosmahdollisuudet sekä liikenteen parantamisen mahdollisuudet ja toimenpiteet kustannuksineen selviävät vasta jatkosuunnittelussa. Alueen toimijoiden on hyvä tiedostaa, ettei maakuntakaava sinänsä vielä luo kenellekään kiinteistönomistajalle oikeutta mitoituksen tosiasialliseen nostamiseen tai kaupan laadun muuttamiseen korttelialueilla etenkään, kun mitoituksen noston yhteydessä ei ole selvitetty vaikutuksia liikenneverkkoon. Toimijoiden halutessa muutoksia korttelialueiden maankäyttöön tulee heidän olla valmiita merkittävällä tavalla osallistumaan alueen liikenteen parantamisen kustannuksiin.
Kaupunginhallitus päätti antaa Keski-Suomen liitolle 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta kaupunkirakennelautakunnan esityksen mukaisen lausunnon ja ehdottaa lisäksi, että Palokankeskuksen osalta kaavaratkaisussa palattaisiin luonnosvaiheen mukaisiin merkintöihin.
Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/04021400.1/frmtxt61.htm
Konsernihallinnon toimintasääntö
Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.
Hallituksen muuta muut asiat menivät esitysten mukaisesti.
Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen, puh. 0400 937 580
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jaakko Selin, puh. 0400 778 779
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Meri Lumela, puh.050 554 7167
kaupunginjohtaja Markku Andersson, puh. 014 266 1501