Ilmiölähtöinen oppiminen, KT Pekka Räihä luennoi Jyväskylän taidemuseossa to 25.4. klo 16.30
Ilmiölähtöisyys haastaa koulun perinteistä oppiainejakoisuutta. Koska havaitut ilmiöt tai kokemukset, vaikkapa kalastuksesta tai hiusten värjäämisestä, ovat niin monisäikeisiä, ne eivät oikein taivu koulun tavoittelemaksi yhdeksi oppiaineeksi. Oppilaiden olisikin hyvä oppia itse hahmottamaan ilmiöiden moninaisuutta.
Tervetuloa KT Pekka Räihän luennolle torstaina 25.4. klo 16.30–18
Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23, vapaa pääsy
Luennoitsijasta:
KT Pekka Räihä on alun perin luokanopettaja. Sittemmin opettajankoulutus opetuksineen ja tutkimuksineen vei mukanaan. Vuodet 1996–2010 Räihä työskenteli opettajankouluttajana ja tutkijana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Tällä hetkellä hän toimii yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä.Tutkimuksellisena kiinnostuksen kohteina ovat opettajaksi valikoituminen ja ammatillinen kasvu, opettajankoulutuksen ja koulun kulttuurit sekä opetuksen kehittäminen. Pekka Räihä tunnetaan myös aktiivisena koulutuspoliittisena kirjoittajana.
Ilmiölähtöinen oppiminen
Koulu on meille kaikille tuttu paikka tapoineen ja tottumuksineen. Riippumatta siitä, missä päin Suomea on asunut, saatu opetus on ollut kutakuinkin samanlaista: opetus on edennyt lähinnä opettaja- ja kirjajohtoisesti oppilaan kokemusmaailman jäädessä syrjään. Tällainen opetus on luonteeltaan deduktiivista: opetuksessa edetään laajoista sfääreistä kohti pienempiä kokonaisuuksia.
Toisinkin voitaisiin opettaa. Oppilaiden omakohtaiset kokemukset ja havainnot eri ilmiöistä voivat olla opetuksen lähtökohta. Tällöin opetuksessa on mahdollista edetä induktiivisesti, tutkien, pienistä osasista kohti laajempia ja yleisempiä kokonaisuuksia.
Ilmiölähtöisyys haastaa koulun perinteistä oppiainejakoisuutta. Koska havaitut ilmiöt tai kokemukset, vaikkapa kalastamisesta tai hiusten värjäämisestä, ovat niin monisäikeisiä, ne eivät oikein taivu koulun tavoittelemaksi yhdeksi oppiaineeksi. Oppilaiden olisikin hyvä oppia itse hahmottamaan ilmiöiden moninaisuutta ja jäsentämään niitä. Tällaista taitoa tarvitaan aikuiselämässäkin.
Koululla on siis tapana kaventaa ilmiön luonnetta. Hiusten värjääminen ei ole vain kemiallisen aineen laittamista hiuksiin vaan osa vaikkapa nuorisokulttuuria. Kalastus ei ole vain saatu hauki tai ahven vaan se on myös kokemusmaailmaan liittyvä tapahtuma kalan hajuineen ja niljakkaine pintoineen.
Ilmiölähtöisessä, induktiivisessa, opetuksessa oppiminen on tarkoitus tuoda lähelle oppilasta. Parhaimmillaan tällaisessa opetuksessa myös opettaja oppii oppilailta (prefiguratiivinen oppiminen) ja oppilaat toisiltaan (vertaisoppiminen). Näinhän tapahtuu muuallakin elämässä, miksei myös koulussa.
Jyväskylän taidemuseon kevään Taide ja tiede kohtaavat -luentosarjassa suunnataan huomio taiteen lisäksi tieteeseen ja pohditaan ilmiölähtöistä oppimista. Löytyykö vaihtoehtoja pulpetissa istumiselle? Onko museolla tarjottavaa oppimisympäristönä?
Luennot alkavat klo 16.30 ja kestävät noin puolitoista tuntia. Luennoille on vapaa pääsy.
to 25.4. Ilmiölähtöinen oppiminen
KT Pekka Räihä
la 18.5. Vuorovaikutteisuus nykytaiteessa
kuvataiteilija Pasi Rauhala
Aikaisemmat luennot
pe 15.3. Experimental works, artist Jeanette Schäring (Sweden)
pe 15.3. Taiteen evoluutio kuvataiteilija, tohtorikoulutettava Mikko Ijäs
pe 22.3. Teknologia ja ympäristöetiikka taiteessa, taiteilija Terike Haapoja
to 4.4. Kubismin varhaisvaiheet, FL Marja-Liisa Rajaniemi
to 11.4. Espanjanvihreää vaskenruostetta, taiteilija, värifani Päivi Hintsanen
to 18.4. Seitsemän ihmettä, FT Anssi Lindell ja Luk Antti Lehtinen
Lisätietoja
Leena Lokka, Jyväskylän taidemuseo, puh. 050 542 0527