Muutoksia JYTE-alueen reumapalveluihin
– Tasavertainen hoitopolku käyttöön koko yhteistoiminta-alueella
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus JYTE yhdenmukaistaa reumapotilaiden hoitokäytäntöjä Jyväskylän, Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten alueella.
Aiemmin niin sanotun kanta-Jyväskylän (eli vanhan Jyväskylän alueen) reumapotilaat ovat saaneet reumahoitopalvelut Kyllön terveysasemalla toimivalla reumavastaanotolta. Muut alueen reumapotilaat on hoidettu omilla terveysasemillaan. Vuoden 2014 alusta kaikille JYTE-alueen uusille nivelreuma- ja nivelpsoripotilaille tarjotaan sairauden ensimmäisinä vuosina palveluita Kyllön reumavastaanotolla. Muutoksella halutaan varmistaa nivelreumaan sairastuneiden tasavertainen ja hyvä hoito koko JYTE:n alueella.
Kantakaupungin reumaa sairastavia potilaita on vuodesta 2012 lähtien ohjattu omille terveysasemille vuosikontrollikäynnin yhteydessä, jos potilaan reuma on ollut rauhallisessa vaiheessa. Kyllön terveysasemalla toimivan reumahoitajan ja reuman hoitoon perehtyneiden lääkäreiden vapautunutta työaikaa on käytetty yhä enemmän konsultointiin ja terveysasemien henkilökunnan kouluttamiseen reuma-asioissa. Kokeilusta saadut hyvät kokemukset kannustavat laajentamaan mallin koko JYTE-alueelle.
- Jotta Kyllön reumavastaanoton henkilöstöresurssi riittää koko JYTE-alueen potilaille, vanhan Jyväskylän alueen rauhallista vaihetta sairastavia reumapotilaita siirretään kontrollikäyntien yhteydessä hallitusti omien terveysasemien palveluiden piiriin. Siirrosta ei kannata huolestua, sillä tähän mennessä siirtyneet potilaat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä terveysasemillaan saamaansa palveluun, kertoo Kyllön terveysasemalla työskentelevä reumahoitaja Anne Nummela.
Hoitopolku valmisteltu yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa
JYTE-alueen potilaiden, kuten muidenkin Keski-Suomen asukkaiden, reuma diagnosoidaan aina erikoissairaanhoidossa reumapoliklinikalla, josta JYTE:n potilaat ohjataan saamaan jatkohoitoa yhdessä sovitun hoitopolun mukaisesti. Sairaanhoitopiirin ja JYTE:n laatimassa hoitopolkumallissa korostuu moniammatillinen hoito, jolla reuma otetaan parhaalla mahdollisella tavalla haltuun heti diagnoosin varmistuttua.
- Reuman hoidossa moniammatillisuus on onnistuneen hoidon avain. Jos hoito saadaan onnistumaan ensimmäisen kahden vuoden aikana, potilaan jatkoennuste on hyvä, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin reumapoliklinikan osastonylilääkäri Tuulikki Sokka-Isler.
Moniammatillisuutta korostaa myös JYTE:n palvelujohtaja Mauri Paajanen, jonka mukaan reumadiagnoosin saanut potilas tarvitsee tukea ja opastusta sairauden hoitoon eri ammattilaisilta myös perusterveydenhuollosta.
- Reuman hoidossa käytetään voimakkaita lääkkeitä ja niiden sivuvaikutukset voivat pelottaa potilasta. Vaarana on tällöin lääkityksen keskeytyminen. Moniammatillisessa hoitomallissa reumapotilaiden tukena on reumapolin henkilöstön lisäksi Kyllössä toimiva reumahoitaja tai eri terveysasemien sairaanhoitajat, joiden kanssa voi puhua sairaudesta ja kysyä siihen liittyvistä huolenaiheistaan. Potilas saa perusterveydenhuollossa tukea hoitoonsa myös fysioterapeuteilta, jotka opastavat oman lihaskunnon ylläpitämisessä ja sopivien apuvälineiden löytämisessä.
Mauri Paajanen ja Tuulikki Sokka-Isler uskovat yhdessä laaditun mallin vähentävän asiakkaan pompottelua paikasta toiseen ja parantavan hoitoa.
- Olemme yhdessä arvioineet, paljonko hoitoresurssia meillä on käytössä ja rakentaneet mallin siltä pohjalta. Hoitopolun rakentaminen yhdessä helpottaa molempien osapuolien toimintaa, sillä nyt tiedetään kaikilla tasoille, kenelle hoito milloinkin kuuluu.
Omalle terveysasemalle vai Kyllön reumavastaanotolle?
Kaikki JYTE-alueen uudet nivelreuma- ja uudet nivelpsoripotilaat ohjataan jatkossa erikoissairaanhoidosta saamaan jatkohoitoa Kyllön reumavastaanotolle. Kun sairaus saadaan lääkehoidolla remissioon, eli rauhalliseen vaiheeseen, potilas voidaan Kyllöstä ohjata saamaan jatkohoitoa omalle terveysasemalle kahden vuoden kuluttua diagnoosista. Vaikeaa reumaa sairastavia hoidetaan tarvittaessa pitempään Kyllössä.
Kyllössä hoidetaan myös harvinaista sidekudossairautta sairastavat potilaat. Lapsireumapotilaiden lääkepistokset annetaan Kyllön reumahoitajan vastaanotolla, elleivät vanhemmat pistä lääkettä lapselleen. Selkärankareumaa ja lihasreumaa sairastavat potilaat ohjataan erikoissairaanhoidon reumapoliklinikalta suoraan omalle terveysasemalle.
Potilaan siirto hoitavasta paikasta toiseen tehdään saattaen vaihtamalla. Yhteinen potilastietojärjestelmä takaa sen, että potilasta koskeva tieto ja hoitosuunnitelmat ovat käytettävissä kaikilla potilasta hoitavilla tahoilla.
- Tiedonkulku varmistetaan jokaisen potilaan kohdalla. Kyllön reumavastaanotolta otetaan yhteyttä potilaan omalle terveysasemalle, kun potilaan siirtyminen sinne on ajankohtaista. Terveysaseman hoitavalle lääkärille ja omasairaanhoitajalle menee tarkat ohjeet siitä, miten potilaan hoito tulee järjestää, lupaa reumahoitaja Anne Nummela.
Kauempana asuvat potilaat voivat valita hoitavan paikan
Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten asukkailla on mahdollisuus valita, haluavatko he saada Kyllön reumavastaanoton palveluita vai hoitoa omalta terveysasemaltaan. Jos hoitoa jatketaan potilaan omalla terveysasemalla, henkilöstö voi asemalta käsin pyytää reumahoitajan tai reumalääkäreiden konsultointia esimerkiksi jatkohoidon suhteen.
Jos potilas valitsee hoitavaksi paikakseen Kyllön, arvioidaan aina vuosikontrollien yhteydessä, mikä reumatilanne on. Jos reuma on rauhallisessa tilassa, hoito voidaan siirtää omalle terveysasemalle.
Kaikkien JYTE-alueen asukkaiden osalta pistoshoidon voi saada halutessaan myös omalla terveysasemalla. Tällöin Kyllön reumavastaanotolla käydään vain vuosikontrolleissa.
- Pistosten hoitaminen omalla terveysasemalla säästää erilliset reissut Kyllön terveysasemalle, Anne Nummela toteaa.
Reuman seuranta jatkuu myös erikoissairaanhoidossa kahden vuoden ajan diagnoosista. Tämän jälkeen kontrollit harvenevat, jos reuma on rauhallinen.
Lisätietoja: palvelujohtaja Mauri Paajanen, p. 050 561 1534 tai
reumahoitaja Anne Nummela, p. 050 311 9984 (tavoitettavissa reumahoitajan puhelintunnilla ma–to klo 9.15–10.15 sekä klo 13–14)