Huolestuttaako alakulo tai päihteiden käyttö?
- Tule juttelemaan asiasta Palokan terveysasemalle 12.3.2014
Palokan terveysaseman ala-aulassa voi 12.3. jutella päihde- tai depressiohoitajan kanssa omasta tai läheisen alakulosta, päihteiden käytöstä ja kuulla lisää terveysasemilla annettavista matalan kynnyksen palveluista. Hoitajien kanssa voi tulla juttelemaan kuka vaan terveysasemalla aamupäivän aikana käyvä henkilö.
- Meitä voi jututtaa vaikka masennuksen tai sen hoitoon liittyvistä asioista, omasta tai vaikkapa puolison tai nuorten alkoholin käytöstä. Annamme mielellämme neuvoja ja tarvittaessa voidaan sopia myös yhteinen tapaamisaika toiselle päivälle, päihdehoitaja Ulla Norontaus kuvaa.
Depressiohoitajat ja päihdehoitajat toimivat JYTE:n terveysasemilla
Joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana hoitoa vaativaan masennukseen. Alkoholin käyttö voi hiljalleen lipsahtaa ongelmaksi kohtuutta suosivallakin. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen eli JYTE:n terveysasemilla työskentelevät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin depressio- ja päihdehoitajat auttavat alueen väestöä jo aikaisessa vaiheessa puuttumaan näihin ongelmiin ja tarjoavat apua toipumiseen.
- Mielialan laskun itsehoitokeinoja ovat elämän rytmin säännöllistäminen, riittävä liikunta ja lepo sekä ihmissuhteiden vaaliminen. Jos nämä keinot eivät auta ja alakuloisuuteen liittyy toivottomuuden tunnetta, asia kannattaa ottaa puheeksi terveysasemalla käydessä. Hoitohenkilöstö ohjaa tarvittaessa depressiohoitajiemme vastaanotoille, kertoo depressiohoitaja Eija Kinnunen.
Depressiohoitajalle tullaankin yleensä terveysaseman muun hoitohenkilökunnan ohjaamana. Päihdehoitajiin voi sen sijaan ottaa kuka tahansa suoraan yhteyttä silloin, kun on huolissaan omasta tai läheisensä päihteiden käytöstä. Osalla JYTE:n terveysasemista toimii myös päihdehoitajan aamuvastaanotto, johon voi hakeutua ilman ajanvarausta.
- Riippuvuus alkoholiin kehittyy usein pikkuhiljaa ja salakavalasti. Kun huoli päihteiden käytöstä syntyy, meihin kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muutos omaan päihteiden käyttöön on sitä helpompi tehdä mitä aiemmin siihen puututaan, Ulla Norontaus kannustaa.
Depressiohoitajan ja päihdehoitajan luona keskusteluun nostetaan ne aiheet, jotka nousevat potilaasta itsestään. Käytännössä ensimmäisillä käyntikerroilla tutustutaan asiakkaan elämäntilanteeseen ja käydään läpi vaikkapa päihteidenkäytön historiaa. Keskeisintä on kuulla potilasta ja saada selkoa siitä, mikä hänen huolenaiheensa on ja miten asian kanssa halutaan tulevaisuudessa edetä. Jatkokäyntien yhteydessä mietitään, miten tavoitteita kohti on edetty ja voisiko jokin osa-alue mennä kenties vielä paremmin.
- Depressio- ja päihdeasioiden hoidossa potilaan oma tahtotila ja visio tulevaisuudesta on keskeisintä. Me tuemme vain osaltamme potilaan asettamien tavoitteiden saavuttamisessa, Norontaus ja Kinnunen pohtivat.
Palokan terveysasemalla esitellään alueen väestön palveluita 12.3.2014
Palokan alueen depressio- ja päihdehoitaja ovat tavattavissa keskiviikkona 12.3. klo 8.30–11 Palokan terveysaseman aulassa osoitteessa Ritopohjantie 25. Tilaisuuteen ovat tervetulleita alueen asukkaat, jotka haluavat kuulla lisää palveluista ja jutella hoitajien kanssa.
JYTE:n terveysasemien depressio- ja päihdehoitajien yhteystiedot löydät osoitteesta: http://www.jyvaskyla.fi/terveys/terveysasemat/erikoisvastaanotot/depressiohoitaja ja http://www.jyvaskyla.fi/terveys/terveysasemat/erikoisvastaanotot/paihdehoitaja