Lupiiniviikot käynnistävät 1.–13.6. kesän haittakasvitalkoot Jyväskylässä
Lupiinin torjuntatalkoot aloittavat Jyväskylän kaupungin järjestämän haittakasvikampanjan sunnuntaina 1.6. Lupiini luokitellaan vieraslajiksi eli se on levinnyt Suomen luontoon ihmisen toimesta esimerkiksi puutarhakarkulaisena. Voimakkaasti leviävää kasvia hävitetään kahden viikon ajan 1.-13.6. talkoovoimin nyhtämällä kaupungin omistamilta maa-alueilta.
Talkoisiin voivat osallistua esimerkiksi vapaaehtoiset asukasyhdistykset, taloyhtiöt ja yksittäiset asukkaat. Kaupunki tarjoaa kampanja-aikana nyhtäjille jätesäkit ja hanskat sekä nyhdettyjen haittakasvien poiskuljetuksen.
Kampanjaan voi osallistua ilmoittautumalla JAPA ry:n toimistoon joko sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.japary.fi/haittakasvit tai puhelimitse numeroon 045 320 6540 (toimisto on suljettu perjantaina 30.5.). Jätesäkit ja hanskat voi ilmoittautumisen jälkeen noutaa Rakentajantalon Palvelupiste Hannikaisesta (Hannikaisenkatu 17), joka on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8.00–15.00.
Lupiini kukkii komeasti, mutta vie muilta kasveilta elintilan
Lupiini on komeasti kukkiva, Suomen luontoon leviävä monivuotinen koristekasvi. Lupiinin kasvuvoima perustuu sen kykyyn sitoa typpeä suoraan ilmasta juurinystyräbakteeriensa avulla. Suomen maaperässä on vähän typpeä, joka kuuluu kasvien eniten käyttämiin pääravinteisiin. Kyky hankkia typpeä lähistön muita kasveja enemmän on hyvä kilpailuvaltti elintilasta kamppailtaessa.
Lupiinin tunnistaa helposti harvakarvaisista lehdistään, joissa on useita, samasta keskipisteestä lähteviä kapeita lehdyköitä. Juuri on paksu ja kuoreltaan vaaleankellertävä. Kasvissa on myös helposti tunnistettava ominaistuoksu, jota vapautuu solukon murskaantumisen yhteydessä.
Lupiini tuottaa paljon siemeniä, jotka säilyttävät itävyytensä kymmeniä vuosia. Pikkuiset siementaimet käyttävät muutaman vuoden kasvuun ja voimistumiseen ennen ensimmäistä kukintaa. Kukkiva lupiini on jo ehtinyt kasvattaa maanpäällisten osiensa lisäksi tukevan, syvälle ulottuvan juuriston. Kovasta maasta nyhdettäessä juuristo pitää pintansa ja kasvi napsahtaa maanrajasta poikki. Paikalle versoo nopeasti uusi lehtiruusuke.
Lupiinin hävittäminen ilman kemikaaleja onnistuu joko poistamalla maanpäällisten osien lisäksi mahdollisimman suuri osa juuristoa. Lupiinia vastaan voi käydä myös väsytystaistelua poistamalla kerta toisensa jälkeen maanpäälliset kasvinosat. Pika-apu lupiinin leviämisen estämiseen on niittää kukkiva kasvusto ennen siementen muodostumista.
Suomea pahempi lupiiniongelma on esimerkiksi Islannissa, jossa paikoitellen laajat, satojen hehtaarien alueet, kukkivat sinisenään lupiineista ja peittävät alleen alkuperäisen kasvillisuuden. Jotain on hyvä tehdä Jyväskylässäkin, ennen kuin tienvieret ja jättömaat täyttyvät yhtenäisistä lupiinikasvustoista!
Kesällä talkoillaan muidenkin haittakasvien hävittämiseksi
Haittakasvikampanja kestää kokonaisuudessaan heinäkuulle saakka. Talkooaikana 1.6.-11.7. järjestetään teemaviikkoja, joiden aikana hävitetään talkoovoimin aina tiettyä, sille ajanjaksolle otollisinta kasvia. Kesäkuussa hävitetään nyhtämällä lupiinia ja pujoa, heinäkuussa jättipalsamia. Paras tapa hävittää haittakasveja on nyhtää tai kaivaa ne lapiolla juurineen maasta ja laittaa jätesäkkiin. Jätesäkkeihin pakatut haittakasvit noudetaan pois jokaisen kampanjaviikon perjantaina paitsi juhannusviikolla torstaina.
Vieraslajien torjunta on tärkeää, koska pahimmillaan ne syrjäyttävät tieltään paikallisia alkuperäislajeja aiheuttaen haittoja paitsi luonnolle ja sen virkistyskäytölle, myös terveydelle ja maisemalle. Vieraslajit ovat usein myös erittäin sitkeitä ja vaikeasti torjuttavia.
Lisätiedot:
– www.japary.fi/haittakasvit
– ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo, Jyväskylän kaupunki, p. 014 266 5151, tarja.ylitalo[at]jkl.fi
– projektikoordinaattori Paula Wilkman, JAPA ry, p. 045 320 6540, paula.wilkman[at]japary.fi