Jyväskylän seudun vuoden 2012 ’Matkailun tunnustuspalkinto’ Suomen käsityön museon Laura Korhoselle
Jyväskylän Seudun Matkailun työryhmä on valinnut tämänvuotisen matkailun tunnustuspalkinnon saajaksi Suomen käsityön museon tiedottaja Laura Korhosen. Palkinnon myöntämisellä halutaan nostaa vuosittain esiin henkilöitä, toimijoita tai tapahtumia, jotka omalla toiminnallaan edesauttavat matkailun kehittymistä Jyväskylän seudulla ja vievät eteenpäin seudun matkailuyhteistyötä. Vuosittain jaettava tunnustuspalkinto luovutettiin saajalleen ke 31.10. klo 18.00 alkaneessa Matkailuillassa Jyväskylän Aalto- salilla.
Korhonen tunnetaan seudullisesti aktiivisena ja yhteistyökykyisenä kehittäjänä. Hän on toiminut jo vuosia alueen useissa eri yhteistyö- ja kehittämistyöryhmissä, esimerkiksi Jyväskylän Seudun Matkailun kokoamassa markkinointityöryhmässä. Markkinointityöryhmässä Korhonen on edustanut Jyväskylän seudun museoita. Valinnan tehneen raadin mukaan Korhonen on osallistunut matkailuyhteistyön kehittämiseen persoonallisen innostavalla otteella, analyyttisesti asioita tarkastellen ja ”raja-aitoja rikkoen”. Lisäksi Korhosella on erityisen hyvä ymmärrys asiakaslähtöiseen palveluiden kehittämiseen.
Yhteistyötä, luovaa hulluutta ja haasteita
– Tuntuu kyllä todella hyvälle, tämä kannustaa taas kovasti eteenpäin. Samaan aikaan on kuitenkin sellainen olo, että olen vain tehnyt normaalisti työtäni, toteaa Korhonen kuullessaan ensi kertaa hänelle myönnetystä Matkailun tunnustuspalkinnosta.
Korhonen toivoo olevansa ympäristölleen elävä esimerkki siitä, että hullujakin ideoita voi lähteä kehittämään ja toteuttamaan. Hyvät ideat eivät vaadi aina rahaakaan – joskus selvitään melko pitkälle kun on intoa, uskallusta ja halua yhteistyöhön. Kulttuurin saralta löytyy Korhosen mukaan vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, myös matkailun kehittämisen näkökulmasta. Pöytälaatikosta löytyy esimerkki museokollegan kanssa ideoidusta ajatuksesta Kauppakadulla matkailijoiden eteen tuotavista tarinoista. – Kaupunki ja sen kulmaukset ovat täynnä erilaisia tarinoita ja legendoja. Tarinat voisivat ikään kuin kävellä asiakasta vastaan kadulla, heittää Korhonen.
Museot ovat tulevina vuosina erityisen ahtaalla tiukentuneen taloustilanteen johdosta. Korhonen toteaa, että uhkakuvia riittää ja mainitsee museotyöyhteisöjen luovuuden nousevan entistä merkittävämpään asemaan. – Luovuutta tarvitaan esimerkiksi kun pohditaan miten kyetään toteuttamaan jokin tarvittava tekninen toteutus minimibudjetilla. Myös tallentamisen osalta joudutaan tekemään rankkoja valintoja. Alueen museot voisivatkin tehdä Korhosen mielestä vieläkin enemmän yhteistyötä keskenään myös sisältöjen osalta. Tiedotuksen ja markkinoinnin osalta yhteistyötä on alueella menestyksekkäästi jo toteutettukin.
Suomen käsityön museon monet kasvot
Suomen käsityön museota Korhonen kuvailee ennakkoluulottomaksi, aikaansa seuraavaksi ja käsityöhön liittyviä käsityksiä tuulettavaksi kulttuurikohteeksi, joka tarjoaa sisältöä tasapuolisesti käsityön eri osa-alueilta. Käsityötä esitellään sekä ammattimaisesta että harrastuksellisesta näkökulmasta. Kesänäyttelyt suunnitellaan puolestaan aina siten, että ne tarjoaisivat iloa koko perheelle. Suomen käsityön museo onkin mukana myös Jyväskylän seudun Lasten Löytöretket - matkailumarkkinointikokonaisuudessa. Korhonen korostaa, että museoiden yleisölle tarjottavat sisällöt ovat aina pitkällisen työn tulosta. – Onnistuneen näyttelyn tai tapahtuman toteutus on aina tiimityötä, johon osallistuvat lukuisat museoalan ammattilaiset. Kulissien takana oman tärkeän panoksensa antavat niin museomestarit, museolehtorit, näyttelykuraattorit kuin intendentitkin. Asiakkaille näkyvämpiä museotoimijoita ovat usein tiedottajat, lipunmyyjät ja museo-oppaat.
Suomen käsityön museolla vierailee vuosittain keskimäärin 32 000-37 000 kulttuurin ystävää. Asiakaskunta koostuu oman alueen asukkaiden lisäksi sekä kotimaisista että ulkomaisista matkailijoista. Lisäksi museolla vierailee vuosittain myös ulkomaisia tutkijoita ja toimittajia, jotka vaativat luonnollisesti oman palvelunsa. Museo on saanut viime vuosina runsaasti kiitosta asiakkailtaan niin sisällöistään kuin palveluistaankin. – Yleisesti ottaen käsityö koetaan ehkä kiinnostavammaksi kuin koskaan, iloitsee Korhonen. Mutta mitkä ovat yleisesti ottaen museon tärkeimmät tehtävät nykypäivänä?
- Museon tulee herättää uusia ajatuksia ja olla eräänlainen ”trendsetter”, eli ennakoida omalla tavallaan tulevaisuutta. Tietysti museolla on myös tärkeä tehtävä tallentaa tietoa, esineitä ja asioita tulevaisuuden ihmisiä varten, pohtii Korhonen.
Muutama sana Laura Korhosesta:
- Korhonen on työskennellyt Suomen käsityön museolla vuodesta 1999 alkaen. Hänen nykyiset työtehtävänsä koostuvat tiedotukseen, markkinointiin ja kehittämiseen liittyvistä tehtävistä.
- Ennen nykyistä työpaikkaansa Korhonen on työskennellyt mm. Alvar Aalto –museolla Jyväskylässä sekä Päämaja –museossa Mikkelissä.
- Koulutukseltaan Korhonen on filosofian maisteri. Pääaineenaan hänellä oli taidehistoria. Korhosella on myös opintoja museologiasta, yhteisöviestinnästä sekä Culture Managementistä.
- Juvalta kotoisin olevan Korhonen perheeseen kuuluu 6-,12- ja 13-vuotiaat lapset sekä aviomies Petri Korhonen.
Lisätietoja:
Maija Nurminen, matkailutoimiston päällikkö
Jyväskylän Seudun Matkailu
p. 050 570 9270, maija.nurminen@jkl.fi
Laura Korhonen, tiedottaja
Suomen käsityön museo
p. 0400 446 792, laura.korhonen@jkl.fi