Merimiesten vaimojen elämä 1800-luvun satamakaupungissa kansalaisopiston luennon aiheena 3.10.2012
Merimiesten vaimojen elämää 1800-luvun puolivälin muuttuvassa satamakaupungissa
Pirita Frigren, FM, Suomen historia / Historian ja etnologian laitos
Keskiviikkona 3.10. klo 18.00–19.30
Jyväskylän kansalaisopisto / Luentosali 1, Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
Vapaa pääsy.
Millaista oli elämä merimiehen vaimona, kihlattuna tai leskenä autonomian ajan rannikkokaupungissa? Luennolla tutustutaan 1800-luvun kaupunkihistoriaan naisasukkaiden näkökulmasta. Tarkastelukohteena on länsirannikon Pori, jossa paikalliset kauppahuoneet ryhtyivät ulkomaankauppaan oikeutettujen satamakaupunkien tapaan varustamaan yhä isompia, Itämeren ulkopuolelle purjehtineita kauppalaivoja 1830-luvulta lähtien. Samalla merimiesväestön osuus kaupunkilaisista kasvoi ja he löivät oman leimansa kaupungin elämänmenoon.
Merimiehet olivat kauppaporvarien ja käsityöläisten kaupunkiyhteisössä sekatyömiesten ohella ensimmäisiä palkkatyöläisiä. Meripalvelus houkutteli nuoria miehiä morsiamineen myös maaseudulta, jossa työvoimaa oli tarjolla runsaasti ennätyksellisen väestönkasvun myötä. Miesten lähtiessä muulla perheellä saattoi olla edessään vuosikausien omillaan olo. Luennolla kerrotaan, miten etäavioliitto onnistui yli 150 vuotta sitten ja miten se loi erityispiirteensä kotitaloudesta ja sen toimeentulosta huolehtimiselle, asumisen järjestämiselle ja naisille tärkeiden ihmisten piirille. Ajan kertomuksissa, lauluissa ja muissa kulttuurintuotteissa merimiehen vaimon kärsivällisyyttä ja uskollisuutta käsiteltiin sekä ihanteellisin että petollisin karikatyyrein. Myös elävässä elämässä naisten kohtalot olivat monenkirjavia.
1800-luku mielletään usein modernin läntisen yhteiskunnan kehityksen eteishuoneeksi. Suomessakin se ilmensi orastavasti teollistumista, talouden kansainvälisyyttä, mullistavien keksintöjen käyttöönottoa, pohjoismaista hyvinvointivaltiota, demokratiaa ja yksilöiden ajattelun ja uskonnonvapautta. Vaikka uudet tuulet puhalsivat 1800-luvulla monesta suunnasta, paikallisyhteisöjen arki niin maaseutupitäjissä kuin kaupungeissakin oli samaan aikaan vielä paljon kiinni varhaismodernissa sääty-yhteiskunnassa. Luennolla nämä kaksi ajallista kohtauspintaa limittyivät seurattaessa yksittäisten merimiesten vaimojen elämänkulkua heitä edeltäneen ja seuranneen sukupolven jatkumossa.
Luennon esittelyteksti ja lisätiedot luennosta: Pirita Frigren, p. 040 6856350, pirita.frigren (at) jyu.fi
Luento kuuluu sarjaan
Konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan?
Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet
Historian ja etnologian laitoksen (Hela) nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, kaikkien jo kouluopetuksesta tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemastamme Suomen historiasta.
Köyhyys, eriarvoisuus ja Suomen 1860-luvun nälänhätä
Miikka Voutilainen, FM, KTM, taloushistoria / Historian ja etnologian laitos
Kansalaisopisto / Luentosali 1
5.9. ke 18.00–19.30
Merimiesten vaimojen elämää 1800-luvun puolivälin muuttuvassa satamakaupungissa
Pirita Frigren, FM, Suomen historia / Historian ja etnologian laitos
Kansalaisopisto / Luentosali 1
3.10. ke 18.00–19.30
Puhelinkurjuudesta tietoyhteiskuntaan 1900-luvulla – Valtiollisen posti- ja teletoimen nousu ja uudistus
Pasi Nevalainen, FM, Suomen historia / Historian ja etnologian laitos
Kansalaisopisto / Luentosali 1
7.11. ke 18.00–19.30
Vapaa pääsy.
Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto.
Lisätiedot luentosarjasta:
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry, olli.t.turunen(at)jyu.fi