Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan päätöksiä 13.12.2012
Jyväskylän kaupungin sekä Laukaan ja Muuramen kuntien yhteinen seudullinen joukkoliikennelautakunta kokoontui torstaina 13.12. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa seuraavia asioita:
Korotuksia tuettujen seutu- ja kaupunkilippujen asiakashintoihin
Joukkoliikennelautakunta päätti tuettujen seutu- ja kaupunkilipputuotteiden asiakashinnoista 1.1.2013 alkaen. Lisäksi lautakunta hyväksyi Jyväskylän Liikenne Oy:n kanssa neuvotellun kaupunkilippujen laskutuskaton 3 850 000 euroa. Laskutuskaton tehtävänä on varmistaa kaupungin talousarvioon varatun joukkoliikenteen määrärahan riittäminen.
Kaupunkilipun osalta 30 päivän normaali- ja opiskelijalipputuotteiden asiakashintoja päätettiin korotetaan yhdellä eurolla ja vuosilipun hintaa 10 eurolla. Muiden lippujen hinnankorotus keskimäärin kolme prosenttia. Esimerkiksi 30 päivän opiskelijalipun hinta nousee korotuksen jälkeen vain 51 eurosta 52 euroon ja 40 matkan normaalilippu 71 eurosta 73 euroon.
Seutulippujen kohdalla asiakashinnoista päätetään alueellisesti. Hintoja 12.10.2012 käsitellyt Keski-Suomen alueen joukkoliikennetyöryhmä on esittänyt lippujen asiakashintoihin noin viiden prosentin korotuksia linja-autoliikenteen kohonneiden kustannusten vuoksi. Seutulipputuotteiden hintoihin päätettiin tehdä 4¬-6 euron korotukset vyöhykkeestä riippuen.
Kaupunkiliput ovat Jyväskylän kaupungin alueella käytössä olevia lipputuotteita, jotka mahdollistavat säännöllisesti joukkoliikennettä käyttäville edullisemmat joukkoliikenteen matkat. Lipputuotteita ovat 30 ja 360 päivän kausiliput, 40 matkan matkakortit sekä lukukausikortit peruskoulun oppilaille. Seutulippu on alueelliseen ja seudulliseen matkustamiseen tarkoitettu lipputuote, jota voidaan käyttää kolmella eri vyöhykkeellä koko Keski-Suomen alueella.
Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/jlltk/2012/13121630.1/frmtxt50.htm
Jyväskylän seudun joukkoliikenteen järjestämistapa valittiin
Joukkoliikennelautakunta päätti aiemman, 31.5.2012 tekemänsä päätöksen pohjalta, että Jyväskylän seudun toimivaltaisen viranomaisen alueella joukkoliikenne järjestetään palvelusopimusasetuksen mukaisella bruttomallilla.
Bruttomallissa toimivaltainen viranomainen vastaa keskitetysti liikenteen suunnittelusta ja kantaa lipputuloriskin. Liikenteenharjoittajalta ostetaan tietyn reitin ajaminen tietyllä aikataululla ja palvelun sekä kaluston osalta tietyn laatuisena. Liikenteenharjoittajan saama tulo ei ole riippuvainen matkustajamääristä, vaan hän saa hankintasopimuksen mukaisen liikennöintikorvauksen, joka perustuu yleensä autopäiviin, linjatunteihin ja linjakilometreihin. Asiakkaille mallista saatavat hyödyt näkyvät parempana palvelutasona. Joukkoliikenteen toimivaltaisella viranomaisella on mallissa parhaat mahdollisuudet toteuttaa seudun liikennepoliittisia tavoitteita ja saavuttaa joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso. Joukkoliikenne voidaan integroida parhaiten maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun, mikä on Jyväskylän kaltaisella kaupunkiseudulla tärkeää.
Myös reitteihin, liikenteen tarjontaan, lipputyyppeihin ja lippujen hintoihin voidaan bruttomallissa tehdä helpoimmin muutoksia jopa liikennöintisopimuksen aikana. Mallista on saatu hyviä kokemuksia Helsingin seudulta, Turusta ja Tampereelta. Bruttomallissa myös liikenteen hankinta on riskittömämpää ja uusien yrittäjien markkinoille tulo on helpompaa, koska matkustajamäärillä ja lipputuloilla ei ole liikennöitsijän tulojen muodostumisen kannalta merkitystä.
Joukkoliikenteen järjestämistavan valinta liittyy vuonna 2009 voimaan tulleeseen joukkoliikennelakiin. Joukkoliikennelain keskeisenä tavoitteena on ollut luoda edellytykset peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen turvaamiseen koko maassa sekä joukkoliikenteen käytön lisäämiseen keskeisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä. Joukkoliikennelain avulla Suomessa pannaan täytäntöön EU:n joulukuussa 2009 voimaan tullut palvelusopimusasetus. Asetuksen lähtökohtana on tuottaa mahdollisimman suuri osa joukkoliikennepalveluista markkinaehtoisesti. Jos markkinalähtöinen järjestelmä ei kykene takaamaan riittävän monilukuisia, luotettavia, korkealaatuisia tai edullisia palveluja, voidaan palvelusopimusasetuksen sallimat työkalut ottaa käyttöön.
Joukkoliikennelain voimaan tulon jälkeen joukkoliikenteen järjestämisessä on siirrytty liikenneluvista pääosin sopimuksiin. Siirtymäaika jatkuu vuoteen 2019 asti, mutta suurin osa siirtymäajan liikennöintisopimuksia loppuu 30.6.2014, jolloin joukkoliikenteen järjestämiseen tulee muutoksia.
Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/jlltk/2012/13121630.1/frmtxt51.htm
Kaikista kokouksen asioista päätettiin esitysten mukaisesti.
Koko esityslista löytyy osoitteesta http://www3.jkl.fi/paatokset/jlltk/2012/13121630.1/index.htm
liitteet osoitteesta http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=JLLTK&pvm=13%2e12%2e2012%2016%3a30%3a00
Lisätietoja:
– Joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Tom Nevanpää, p. 050 311 8624, tom.nevanpaa[at]jkl.fi
– Apulaiskaupungininsinööri Kari Ström, p. (014) 266 5139, kari.strom[at]jkl.fi