Jyväskylän perusturvalautakunnan seuraava kokous on torstaina 24.10.2013

Perusturvalautakunnan seuraava kokous pidetään torstaina 24.10.2013

Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat mm.:
• Lausunto uuteen sairaalaan siirrettävistä palveluista
• Laboratorionäytteenottopisteiden vähentäminen Jyväskylän alueella
• Palveluasumisen kilpailuttaminen
• Selvitys Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon lastensuojelutyön resursseista
• Korpilahden sosiaaliaseman palvelumallin uudistaminen

Kokouksen esityslistan voi lukea osoitteessa: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/24101500.1/index.htm

Liitteet voi lukea verkon osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=PTLTK&pvm=24%2e10%2e2013%2015%3a00%3a00

Kokouksen jälkeen sen päätöksistä julkaistaan tiedote kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.jyvaskyla.fi.

Terveysasemien ajanvarausnumerot toimivat normaalisti

JYTE:n terveysasemien puhelinliikenteessä oli tänä aamuna lyhyt katkos. Ongelma on saatu korjattua ja ajanvarausnumerot toimivat jälleen normaalisti.

Olganpuiston kunnostussuunnitelmaa esitellään 24.10. Jyskässä

Jyskän Asmalammella sijaitsevaa Olganpuistoa suunnitellaan peruskorjattavaksi vuoden 2014 aikana. Leikkipuiston kunnostussuunnitelmaa esitellään asukkaille ja muille asiasta kiinnostuneille torstaina 24.10. kello 17.30–19.00 Asmalammen päiväkodilla (Nujulantie 1).

Suunnitelmaa ovat esittelemässä Hanna Kangas ja Lea Kuoppala Kuoppala Finland Oy:stä. Tilaisuudessa suunnittelijoille voi esittää puistoon liittyviä kysymyksiä sekä omia näkemyksiään aiheesta. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu, tervetuloa!

Tilaisuuden järjestämisestä vastaa Jyväskylän kaupungin liikenne- ja viheralueiden vastuualue.

Lisätiedot:
- toimitusjohtaja Lea Kuoppala, p. 010 321 5091, lea.kuoppala[at]kuoppala.fi
- rakennuttajahortonomi Leena Rapo, p. 014 26 65 148, leena.rapo[at]jkl.fi

Opi hyvälle –ilta koululaisille ja heidän vanhemmille 23.10. Jyväskylässä

Jyväskylän perusopetus-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut järjestävät yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa koululaisille ja heidän vanhemmilleen yhteisiä Opi hyvälle –iltoja perinteisten vanhempainiltojen rinnalle.
Ensimmäinen Opi hyvälle -ilta järjestetään keskiviikkona 23.10. klo 17.00-20.00 Jyväskylän Veturitalleilla, osoitteessa Veturitallinkatu 6. Illan teema on ”Vanhemmuuteen kasvattaminen”.

Keskustelua avaavat projektipäällikkö Tarja Tuomainen perusopetuksen hyvinvointioppimisesta sekä psykiatrinen sairaanhoitaja Kimmo Jouhki nuorten palvelukeskus J-Napista. Osallistujilla on lisäksi mahdollisuus tutustua Galleria Ratamoon ja Veturitallien vapaa-ajan toimintaan.

–Opi hyvälle –illoissa haluamme esitellä koululaisten hyvinvointia edistäviä toimintoja ja paikkoja, sanoo projektipäällikkö Tarja Tuomainen. Opi hyvälle –illoissa keskustellaan kasvamisesta sekä kuullaan ja tutustutaan erilaisiin oppimisympäristöihin - lapset ja vanhemmat yhdessä. Iltojen yhtenä tavoitteena on verkostoitua yli koulu ja vuosiluokkarajojen.

Syksyn toinen Opi hyvälle –ilta järjestetään 21.11. Jyväskylän Taidemuseolla teemalla ”Taide tekee hyvää”. Marraskuussa keskustellaan, miten taide voi tukea lapsen ja nuoren elämää ja edistää omien vahvuuksien ja voimavarojen löytymistä. Opi hyvälle –illat jatkuvat keväällä 2014 Keski-Suomen museolla ja Toivolan vanhalla pihalla.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Tarja Tuomainen, perusopetuspalvelut, p. 014 266 4004
Tapahtuman facebook-sivut: https://www.facebook.com/events/530696537004501/

Jyväskylän paikallisliikenteen liikennöinti Onnibus Oy:lle ja Jyväskylän Liikenne Oy:lle

Jyväskylän kaupunki on joukkoliikenneviranomaisen ominaisuudessa kilpailuttanut kaupunkiseudun paikallisliikenteen liikennöinnin. Heinäkuussa 2014 käynnistyvän joukkoliikenteen viiden kohteen liikennöinnistä tehtiin tarjousajan päättymiseen mennessä kaikkiaan viisi tarjousta. Tarjoukset täyttivät niille asetetut kelpoisuusvaatimukset ja olivat tarjouspyynnön mukaisia.

Tarjousvertailujen perusteella Jyväskylän kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto on 21.10.2013 päättänyt valita kohteiden 1–4 liikennöitsijäksi Onnibus Oy:n sekä kohteen 5 liikennöitsijäksi Jyväskylän Liikenne Oy:n. Arviointiperusteena oli tarjoajan kohteen liikennöinnille määrittelemä hinta. Hankintapäätös tehtiin valitsemalla annetuista tarjouksista kunkin kohteen osalta edullisin. Vertailuhintoina käytettiin kohteiden laskennallista vuotuista korvausta tilaajan tarjousasiakirjoissa määrittämien suoritemäärien perusteella. Arvonlisäverottomat vertailuhinnat ovat kohteittain seuraavat:

• Kohde 1: Onnibus Oy, vertailuhinta 5 238 656,23 euroa
• Kohde 2: Onnibus Oy, vertailuhinta 4 100 089,71 euroa
• Kohde 3: Onnibus Oy, vertailuhinta 2 111 061,87 euroa
• Kohde 4: Onnibus Oy, vertailuhinta 2 221 084,42 euroa
• Kohde 5: Jyväskylän Liikenne Oy, vertailuhinta 492 966,30 euroa

Hankintapäätös on yleisesti nähtävänä maanantaista 28.10.2013 lähtien Jyväskylän kaupungin kirjaamossa. Hankinnasta laaditaan tarjouskilpailun voittaneiden toimijoiden kanssa kirjallinen sopimus, joka voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua hankintapäätöksen tiedoksi antamisesta.

Jyväskylän paikallisliikenteen kilpailuttaminen on osa joukkoliikenteen lakisääteistä muutosta, jossa Suomen kaupunkiseutujen joukkoliikenteet siirtyvät 1.7.2014 alkaen joukkoliikenneviranomaisten järjestämiksi. Joukkoliikenteen viranomaisina toimivat jatkossa kuntien seudulliset yhteenliittymät, alueelliset ELY-keskukset tai yksittäiset kunnat. Jyväskylän seudulla joukkoliikenteen viranomaistehtävää hoidetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kesken.

Lisätietoja:
– joukkoliikenneinsinööri Ari Tuovinen, p. 014 266 7593, ari.tuovinen[at]jkl.fi
– apulaiskaupungininsinööri Kari Ström, p. 014 266 5139, kari.strom[at]jkl.fi
– www.jyvaskyla.fi/kadut/joukkoliikenne/joukkoliikenne2014

Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderssonin talousarvioesitys vuodelle 2014

Valtuustokauden mittainen talouden tasapainotusohjelma, vuonna 2014 käyttömenoihin toimenpiteitä 15,7 miljoonaa

Kaupunginjohtajan vuoden 2014 talousarvioesitykseen sisältyy valtuustokauden mittainen talouden tasapainotusohjelma, jonka mukaan talouden tasapaino saavutetaan vuonna 2016 siten, että vuosikate vastaa poistoja eikä lainakanta enää lisäänny.

Taloutta tasapainotetaan vuosina 2014 – 2016 palveluverkkoa koskevilla päätöksillä, tarkistamalla ja tiivistämällä organisaatiota ja johtamista, supistamalla hallintoa sekä tehostamalla omaa toimintaa ja hyödyntämällä ostopalveluja. Vuoteen 2016 mennessä jätetään täyttämättä 400-450 eri syistä vapautuvaa tehtävää.
(Liitteenä Talouden tasapainotusohjelma 2014-2016)

Jyväskylän asukasmäärä kasvaa

Jyväskylän väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina 2001–2012. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut määrällisesti suurten kaupunkien kuudenneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Elokuun 2013 lopussa jyväskyläläisiä oli 427 enemmän kuin vuoden alussa, väkilukujen kehitys oli myönteinen myös muissa ympäristökunnissa. 31.12.2014 Jyväskylän väkiluvun on arvioitu olevan 136 169.

Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien suuri määrä pienentää keskituloja.

Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti nopeammin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa.

Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina 2001–2012 yhteensä 16 963 henkilöllä eli 14,6 prosenttia. Päivähoitoikäisten mää lisääntyi 1 583 henkilöllä vuosina 2001–2012 (16,6 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäiset vähenivät ko. jaksolla 529 henkilöllä eli 6,2 prosenttia. Kuluvalla vuosikymmenellä tämänkin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu.

Vuoden 2012 lopulla 65–74-vuotiaita oli 11 744 eli 3 491 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin ja arvion mukaan heitä on vuonna 2020 n. 3 700 enemmän kuin nyt. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä lähes 9000 henkilöstä reilulla kahdella tuhannella vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2020 jyväskyläläisiä on arvioitu olevan noin 142 800.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Jyväskylässä oli vuoden 2013 elokuun lopussa 9 833 työtöntä. Jyväskylän työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 14,7 %. Työttömyysaste oli elokuussa 14,9 %. Vastaava luku edellisvuoden elokuussa oli 13,2 %.

Elokuun 2013 lopussa Jyväskylässä oli 2 928 pitkäaikaistyötöntä, joka oli 16,7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuoria (alle 25-v.) oli Jyväskylässä työttömänä elokuussa 1 792 henkilöä, 22 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

Jyväskylän väestöntiheys (114 asukasta per neliökilometri) on kymmenen suurimman kaupungin neljänneksi pienin Kouvolan, Kuopion ja Oulun jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin 10 000 jyväskyläläistä asuu haja-asutusalueilla.

Käyttötalouden menojen kasvu 0,2 %, säästöjä 15,7 miljoonaa

Käyttötalouden menot kasvavat vuonna 2014 vuoden 2013 muutetun talousarvion tasosta 0,2 % eli 1,2 miljoonaa euroa. Liikelaitokset mukaan lukien menojen kasvu on 1,4 miljoonaa euroa.

Käyttötalouden tulojen muutos vuoden 2013 muutettuun talousarvioon verrattuna on 1,0 miljoonaa euroa eli 0,7 %. Liikelaitokset mukaan lukien kasvu on 2,6 miljoonaa euroa eli 0,9 %. Suurimmat tuloihin kohdistuva muutokset ovat valtionosuuskompensaation loppuminen, jonka seurauksena konsernihallinto ja kilpailukyky –palvelukokonaisuuden toimintatulot laskevat 3,6 miljoonalla eurolla sekä joukkoliikenteen järjestämisvastuun siirtyminen kaupungille, jonka arvioidaan lisäävän kaupunkirakennepalveluiden toimintatuloja noin 5,8 miljoonaa euroa.

Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate kasvaa talousarvion mukaan 0,2 miljoonaa euroa eli 0,0 % ja liikelaitokset mukaan lukien toimintakate supistuu 1,2 miljoonaa euroa eli 0,2 %.

Käyttötalouden menoihin on kohdistettu 15,7 miljoonan euron tasapainottamistoimenpiteet vuoden 2013 toiminnan tasosta, joilla menokasvua saadaan hillittyä ja taloutta tasapainotettua.

Tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta kuntalaisten peruspalveluiden saatavuus turvataan. Pääsy terveydenhuollon palveluihin järjestetään hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Jyväskylä pystyy takaamaan hoitopaikan kaikille päivähoitopaikkaa tarvitseville lapsille ja yli 75–vuotiaiden kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan. Perusopetuksen luokkakoot pysyvät edelleen kohtuullisen kokoisina ja koulujen uudisrakentaminen ja peruskorjaukset etenevät suunnitellusti. Omaishoitajille maksettava tukisumma kasvaa edellisestä vuodesta 0,9 miljoonaa euroa, nuorten taidetyöpajan toiminta vakinaistetaan, englanninkielinen perusopetus jatkuu ja Huhtasuon monialainen hyvinvointihanke etenee. Myös palvelukiinteistöjen monikäyttöisyyttä lisätään.

Talousarviossa on otettu huomioon kaupunginvaltuuston 30.9.2013 hyväksymien palvelulinjausten mukaiset palvelujen kehittämisperiaatteet sekä eri palveluja koskevat yksityiskohtaisemmat linjaukset.

Yhteenveto vuodelle 2014 tehtävistä säästöistä palvelukokonaisuuksittain

Konsernihallinto ja kilpailukyky -palvelukokonaisuudessa toimintakuluihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä vuoden 2013 tasosta tehdään 1,2 miljoonaa euroa (3,4 %). Keskeisin toimenpide on hallinnon eläkepoistuman hyödyntäminen täysimääräisesti siten, että seitsemän poistuvan henkilön tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin. Henkilöstöpoistuman hyödyntämisestä on arvioitu tulevan noin 0,35 miljoonan euron säästö vuodelle 2014. Jykes Oy:n perusrahoitusta leikataan 0,2 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi yhteisöverotuottojen alentumisen johdosta 0,15 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi vuodelle 2014 on tehty menoleikkauksia avustuksista ja hallinnon toimintorahoista noin 0,6 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukokonaisuudessa toimintakuluihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä vuoden 2013 tasosta tehdään 6,1 miljoonaa euroa (1,9 %). Terveyspalveluihin kohdennettuina säästöinä toteutetaan kaikkia palveluita koskeva palveluverkon tehostaminen, jonka kautta saavutetaan 1,65 miljoonan euron säästö. Tehostaminen toteutetaan henkilöstö- ja eläkepoistumaa hyödyntämällä, jolloin avoimena olevia virkoja ja toimia jätetään täyttämättä. Lisäksi avohoidon toimintoja keskitetään monipalvelupisteisiin, jolloin tilan tarve vähenee. Lääkinnällisen kuntoutuksen/apuvälineiden käyttöä rajoitetaan sekä hoitotarvikejakelun kriteereitä tiukennetaan, tästä syntyvä säästö on 0,4 miljoonaa euroa. Suun terveydenhuollon palvelusetelitoimintaa vähennetään vuoden 2013 tasosta 0,3 miljoonalla eurolla. Erikoissairaanhoidon palvelujen osalta kaupungin talousarvio vuodelle 2014 on sairaanhoitopiirin tarjouksen mukainen.

Lastensuojelussa lisätään perheiden kuntoutuspalveluita. Oman toiminnan osuutta lisätään perhetyössä ja elokuussa 2014 valmistuvalla Palokan nuorisokodin laajennuksella. Toiminnallinen muutos säästää ostopalveluista 0,1 miljoonaa euroa. Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun menoja vähennetään 0,15 miljoonaa euroa kriteereitä tarkentamalla. Toimeentulotukimenojen kasvua pyritään rajaamaan aktivointia lisäämällä.

Vanhus- ja vammaispalveluiden palvelukokonaisuudessa toimintakuluihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä vuoden 2013 tasosta tehdään 2,7 miljoonaa euroa (2,3 %). Vuoden 2013 aikana tehdyt toimenpiteet, kuten kotihoidon kahden alueen kilpailutus ja oman toiminnan tehostamistoimet, vaikuttavat koko vuodelle 2014 toimintakuluja alentavasti. Kinkomaan päärakennuksesta osasto 6 toiminta laitoshoitona (51 paikkaa) lakkasi lokakuussa 2013 ja muuttui palveluasumiseksi. Uuden ryhmäkoti Hannalan tilat mahdollistivat myös Keljon B-talon yhteydessä olevan ryhmäkoti Purolan muuttamisen ko. kiinteistöön. Kustannussäästöä saadaan, kun toiminnot yhdistyvät ja asukkaat maksavat itse mm. vuokran, hoitotarvikkeet ja lääkkeet. Vuoden 2013 aikana toteutetuilla tilamuutoksilla saadaan vähennettyä palvelukokonaisuudesta noin 2 000 m2 tiloja.

Kahden ympärivuorokautisen toimintayksikön palvelut kilpailutetaan ja palvelut tuotetaan palvelusetelillä. Jokivarren kahden ryhmäkodin (36 asukasta) toiminta muutetaan pitkäaikaishoidosta palveluasumiseksi vuoden 2014 alusta alkaen. Säästöä saadaan, kun asiakkaat maksavat vuokran, lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Yhden ympärivuorokautisen yksikön toiminta loppuu ja asiakkaat siirtyvät muille palveluasumisessa vapautuville paikoille tai palveluseteleiden piiriin. Henkilöstömäärä vähenee samoin kuin välivuokratut tilat.

Kasvun ja oppimisen palvelukokonaisuudessa toimintakuluihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä vuoden 2013 tasosta tehdään 2,7 miljoonaa euroa (2,3 %). Perusopetuspalveluiden keskeisimpiä säästötoimenpiteitä ovat Hurttian koulun ja Vespuolen koulun sulkemiset, jotka säästävät vuonna 2014 noin 0,45 miljoonaa euroa. Koulunkäyntiohjaajia vähennetään 5 henkilötyövuotta ja muuta eläkepoistumaa hyödynnetään. Edellä mainittujen lisäksi vahtimestaripalvelut järjestetään uudestaan ja ostopalveluista luovutaan, kehitysvammaisten lisäopetus ja elämäntaitoyksikkö lakkautetaan 1.8.2014 alkaen, koulukuljetusraja nostetaan viiteen kilometriin 1-2 luokilla, koulujen käytössä olevia hankintamäärärahoja vähennetään 10 % ja nuorisopalvelujen avustuksia leikataan 5 %.

Varhaiskasvatuspalveluissa palvelutasoa heikennetään luopumalla lasten kotihoidon tuen kuntalisästä (0,65 miljoonaa euroa ja omien lasten hoidon palvelurahaa pienennetään 100 eurolla kuukaudessa (0,2 miljoonaa euroa). Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä vähenee eläkepoistuman myötä ja kaupungin päiväkotien toimintaa tehostetaan ja elokuun 2014 alusta alkaen lakkautetaan palveluverkkoratkaisuihin liittyen kolmen pienen päiväkotiyksikön toiminta.

Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden palvelukokonaisuudessa toimintakuluihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä vuoden 2013 tasosta tehdään 0,7 miljoonaa euroa (1,4 %). Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastojen sekä Halssilan lähikirjaston lakkauttaminen, Tikkakosken uimahallin sulkeminen ja alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkojen maksuttomuudesta luopuminen. Näillä toimenpiteillä savutetaan noin 0,3 miljoonan euron säästöt. Lisäksi kansalaistoiminnan avustuksia leikataan 10 prosenttia ja henkilöstöpoistumaa etenkin hallinnollisissa tehtävissä hyödynnetään.

Kaupunkirakennepalveluiden palvelukokonaisuudessa toimintakuluihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä vuoden 2013 tasosta tehdään 1,9 miljoonaa euroa (3,2 %). Kuntalaisille säästötoimet näkyvät selkeimmin liikenne- ja viheralueiden vastuualueen palveluiden karsinnassa. Jalkakäytävien talvikunnossapito siirretään kiinteistöjen vastuulle (0,4 miljoonaa euroa), yksityistieavustuksista luovutaan (0,34 miljoonaa euroa), viherpalveluverkkoa supistetaan (0,17 miljoonaa euroa) ja pienempiä säästöjä saadaan mm. ajoratamerkintöjä vähentämällä sekä palveluostoja leikkaamalla. Alueurakoiden nopeutettu kilpailutus tuonee noin 0,4 miljoonan euron säästöt. Maankäytön merkittävästi leikatut palveluostot hidastavat kaavoitusta ja rakennusten purkukustannusten leikkaaminen näkyy kaupunkikuvassa ränsistyneinä kiinteistöinä. Muita säästöjä toteutetaan mm. Asuntomessujen järjestelyissä, Kankaan kehittämisessä ja kauttaaltaan esimerkiksi rakentamisen ja ympäristön vastuualueella.

Lisäksi talousarvioon tehdyillä teknisillä muutoksilla on varauduttu indeksikorotuksien tuomiin kustannuskorotuksiin, kunta-alaa koskevaan palkkaratkaisuun, joukkoliikenteen järjestämisvastuun siirtymiseen kaupungille heinäkuun alussa 2014, EU–vaalien järjestämiseen, toimeentulotuen kasvavaan asiakasmäärään sekä muihin rakenteellisiin muutoksiin.

Lautakuntien esityksiin nähden kaupunginjohtajan talousarvioesitys sisältää talouden tasapainottamiseen tähtääviä lisätoimenpiteitä kaikkiaan 5,2 miljoonaa euroa. Suurimpia toimenpiteitä ovat sairaanhoitopiirin kanssa neuvoteltu ratkaisu erikoissairaanhoidon palveluihin kohdistuvasta lisäsäästöstä. Vanhus- ja vammaispalveluissa kaksi ympärivuorokautista toimintayksikköä kilpailutetaan, palveluiden tuottaminen järjestetään palvelusetelillä. Yhden ympärivuorokautisen yksikön toiminta loppuu ja asiakkaat siirtyvät muille palveluasumisessa vapautuville paikoille tai palveluseteleiden piiriin. Omien lasten hoidon palvelurahaa pienennetään ja vahtimestaripalvelut kouluilla järjestetään uudelleen. Halssilan lähikirjasto suljetaan. Avustusleikkauksia lisätään ja vakituisen henkilöstön poistuma hyödynnetään kauttaaltaan tehokkaammin.

Lainakanta lisääntyy edelleen

Taloussuunnitelmassa vuoden 2014 tavoitteeksi asetetaan 27,8 miljoonan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 54,1 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 51,1 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole talousarviovuonna 2014 tasapainossa. Vuosi 2014 on talousarvion mukaan 23,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelma on laadittu siten, että valtuustokauden lopussa vuonna 2016 vuosikate kattaa poistot ja kaupungin taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä.

Kaupungin lainakantaa joudutaan kasvattamaan 20,3 miljoonalla eurolla eli noin 55 000 euroa/päivä. Kaupungin lainakanta tulee olemaan vuoden 2014 lopussa 460 miljoonaa euroa eli 3 385 euroa asukasta kohti. Vuonna 2013 lainakannan kasvu muutetussa talousarviossa on 58,2 miljoonaa euroa.

Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana siten, että vuosikate vastaa poistoja viimeistään vuonna 2016. Tavoite on mahdollista saavuttaa sillä edellytyksellä, että käyttötalouden toimintakulut supistuvat vuoden 2014 tasosta noin 0,75 % vuodessa. Tämä tulee edellyttämään talousarvion pitävyyttä ja toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista.

Vuoden 2012 tilinpäätös osoitti yhteensä 96,3 miljoonan euron ylijäämää vuosilta 1997–2012. Vuoden 2013 alijäämäksi arvioidaan noin 61,6 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 alijäämäksi 23,3 miljoonaa. Kaupungilla ei vuonna 2014 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää mikäli vuodet 2013 ja 2014 toteutuvat arvioiden mukaan.

Kumulatiivinen ylijäämä supistuu merkittävästi niin, että vuonna 2014 sen määrä on enää 11 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman mukaan talous tasapainotetaan siten, että vuonna 2016 ei synny enää alijäämää ja kaupungin taseen yli-/alijäämäkertymä ei muodostu negatiiviseksi.

Investointien määrä laskee

Investointimenot ovat yhteensä 49,2 miljoonaa euroa, mikä on 14,8 miljoonaa euroa eli 23,2 % vähemmän kuin vuonna 2013. Investoinneista 17,9 miljoonaa euroa kohdistuu talonrakennukseen, mikä on 5,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2013.

Kaupungin investointibudjetin ulkopuoliset hankkeet mukaan lukien vuoden 2014 investointien yhteismäärä on 66,8 miljoonaa euroa, mikä on 15,6 miljoonaa (-18,9 %) vähemmän kuin vuonna 2013 arvioidaan toteutuvan.

Suurimpia investointeja ovat Puistokoulun peruskorjaus, Palokan terveysaseman korjaus- ja muutostyöt ja Keltinmäen päiväkodin uudisrakennukset. Kosteusvaurio ja sisäilmaongelmakorjauksiin on varattu 3 miljoonaa, joka kohdennetaan vuoden kuluessa korjausta vaativiin rakennuksiin.

Talousarvioesityksen jatkokäsittely

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittely jatkuu kaupunginhallituksen seminaarissa 6.-7.11.2013. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 2.12.2013.

• Liite
  
• Talousarvio 2014 -sivu

Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Markku Andersson, puh. 014 266 1501
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, puh. 050 526 0443, ari.hirvensalo[at]jkl.fi

Plussat ja miinukset

Kasvu ja oppiminen
+ Jyväskylä pystyy takaamaan hoitopaikan kaikille päivähoitopaikkaa tarvitseville lapsille.
+ Perusopetuksen luokkakoot pysyvät edelleen kohtuullisen kokoisina.
+ Koulujen uudisrakentaminen ja peruskorjaukset etenevät suunnitellusti.

- Lasten kotona hoitaminen vaihtoehtona varhaiskasvatuspalveluille vähenee kotihoidon tuen kuntalisän poistumisen sekä perhepäivähoitajien omista lapsista maksettavan palvelurahan alenemisen myötä.
- Koulukohtaiset materiaalirahat vähenevät.
- Oppimisen tuen saanti saattaa heikentyä.

Kulttuuri ja liikunta
+ Kankaan alueen kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminta kehittyy.
+ Huhtasuon monialainen hyvinvointihanke etenee.
+ Lasten kulttuuritarjonta säilyy monipuolisena ja nuorille suunnattu maksuton liikuntalaturitoiminta
jatkuu.

- Avustuksista vähennetään 10%.
- Alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkojen maksuttomuus poistuu.
- Kolme kirjastoa lakkautetaan.

Keskeiset muutokset

Kasvu ja oppiminen
Liinalammin uusi päiväkoti valmistuu 1.1.2014, jolloin vanha Liinalammin päiväkoti ja Kirkonmäen päiväkoti lopettavat toimintansa.
Kotihoidon tuen ei-lakisääteinen kuntalisä lakkautetaan.
Ei-lakisääteistä yksityisten ja kunnallisten perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahaa alennetaan (400 €/kk/lapsi -> 300 €/kk/lapsi).
Päiväkotien käytössä olevien aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintamäärärahoja vähennetään 12 %.
Elokuun 2014 alusta alkaen lakkautetaan palveluverkkoratkaisuihin liittyen kolmen pienen päiväkotiyksikön toiminta.
Kehitysvammaisten lisäopetus ja elämäntaitoyksikkö lakkautetaan 1.8.2014 alkaen.
Koulukuljetusraja nostetaan viiteen kilometriin 1-2 luokilla.
Koulujen käytössä olevia hankintamäärärahoja vähennetään 10%.
Nuorisopalvelujen avustuksia leikataan 5 %.

Kulttuuri ja liikunta
Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastot lakkautetaan.
Halssilan lähikirjasto lakkautetaan.
Alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkojen maksuttomuudesta luovutaan.
Avustuksista vähennetään – 10%.

Kaupunkirakennepalvelut
+ Yleiskaava valmistuu.
+ Asuntomessut toteutetaan sopimusten mukaisina.
+ Kankaan hanketta pystytään jatkamaan.
+ Asiakaspalvelun sähköisiä työvälineitä pystytään kehittämään.
+ Talvikunnossapidossa pystytään avaamaan tonttiliittymät polanteen poiston yhteydessä.
+ Toteutuskelpoinen talouden tasapainottamisen tavoitteiden mukainen talousarvio.

- Jalkakäytävien talvikunnossapito joudutaan siirtämään takaisin kiinteistöille.
- Kaavatuotanto hidastuu asiantuntijapalveluiden määrärahan voimakkaan pienenemisen vuoksi.
- Yksityistieavustuksista joudutaan luopumaan.
- Leikkipuistoja ja uimarantoja joudutaan lakkauttamaan.
- Käytöstä poistettuja rakennuksia ei pystytä purkamaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelut
+ Nuorten taidetyöpajan toiminnan vakinaistaminen.
+ Palokan nuorisokodin 7-paikkainen laajennus valmistuu.
+ Neuvonta- ja terapiapalveluseteli- palvelut perheille vakinaistuvat.
+ Terveyskeskuksen sosiaaliohjausmalli jatkuu Huhtasuolla.

- Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun kriteereiden tiukentuminen.
- Odotusaikojen piteneminen palveluissa, joita ei koske palvelutakuu.
- Terveyspalveluissa tiukka taloudellinen tilanne pakottaa tekemään muutoksia palvelurakenteeseen, jolloin riskinä palvelujen saatavuuden heikentyminen ja palvelutason lasku.

Vanhus- ja vammaispalvelut
+ Palveluja toteuttaa ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta.
+ Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit toteutetaan 600 ikäihmiselle.
+ Oiva – keskus toiminnalla varmistetaan tasalaatuinen palveluneuvonta, palvelutarpeen arviointi sekä palvelujen järjestäminen.
+ Omaishoidon tuki mahdollistuu vuoden 2013 tasolla.
+ Palvelujen kasvavaan tarpeeseen vastataan palvelusetelimäärärahan lisäyksellä.
+ Uusia senioriasumisyksiköitä toteutetaan laaja-alaisella yhteistyöllä.

- Henkilöstömenot eivät mahdollista aina riittävää sijaisresurssia.
- Henkilöstön täyttölupaprosessi on erittäin tiukka.
- Ympärivuorokautisia hoitopaikkoja joudutaan vähentämään Aluehallintoviraston ohjeistuksen mukaisen henkilöstöresurssien vahvistamiseksi.
- Avustuksia karsitaan.

Keskeiset muutokset

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Kuntakokeilu-hankkeen avulla luodaan joustava käytäntö yritysten ja työnhakijoiden kohtaamiseen. Lisäksi hankkeen avulla muutetaan työllisyyden hoidon toimintatapoja ja työnjakoa TE-toimiston kanssa siten, että kaupunki vastaa entistä enemmän tuetun palveluohjauksen toteuttamisesta.

Sähköinen ilmoittautuminen otetaan käyttöön avosairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa. Sähköistä asiointia pilotoidaan myös toimeentulotuessa.

Palvelutarpeisiin vastataan toimintamalleja uudistamalla ja tehostamalla. Suoraan asiakastyöhön käytettävän työajan osuutta lisätään kaikissa palveluissa. Henkilöstöä ja asiakkaita kannustetaan palvelumallien kehittämiseen. Lapsiperheiden varhaisen tuen palveluilla, perheiden kuntoutuspalveluilla ja nuorisokotien avotyöllä vahvistetaan vanhemmuutta. Yhä useammin nuoria vanhempineen autetaan omissa kodeissaan laitossijoitusten sijasta.

Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasuntojen projektiyhteistyössä lisätään nuorten ja nuorten lapsiperheiden tuettua asumista. Sallaajärven palvelukodin korvaavat tilaratkaisut/uudisrakentaminen suunnitellaan Tilapalvelun ja JVA Oy:n kanssa. Asumispalveluiden ostopalvelut päivitetään tulevia palvelutarpeita vastaaviksi.

Vanhus- ja vammaispalvelut
Kahden ympärivuorokautisen toimintayksikön palvelut kilpailutetaan ja palvelut tuotetaan palvelusetelillä. Henkilöstömäärä vähenee. Toiminnallinen muutos tuo säästöä ja vanhuspalvelujen vuokravastuuta voidaan vähentää noin 2 000 m2 vuoden 2014 aikana.

Jokivarren kahden ryhmäkodin (36 asukasta) toiminta muutetaan pitkäaikaishoidosta palveluasumiseksi vuoden 2014 alusta alkaen. Säästöä saadaan, kun asiakkaat maksavat vuokran, lääkkeet ja hoitotarvikkeet.

Yhden ympärivuorokautisen yksikön toiminta loppuu ja asiakkaat siirtyvät muille palveluasumisessa vapautuville paikoille tai palveluseteleiden piiriin. Henkilöstömäärä vähenee samoin välivuokratut tilat.

Jyväskylän kaupunki vastaa luonnonsuojeluhaasteeseen - merkittäviä uusia metsiensuojelualueita Jyväskylään

Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt luonnonsuojelualueen perustamispäätöksiä ja ostanut maa-alueita Jyväskylän kaupungilta osana maanomistajille vapaaehtoista METSO-metsiensuojeluohjelmaa. Jyväskylä on samalla vastannut metsiensuojeluohjelman puitteissa esitettyihin vetoomuksiin kuntien omistamien luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsäalueiden suojelusta.

”Jyväskylän kaupungin aloitteesta suojellut alueet ovat sijainniltaan, luonnonarvoiltaan ja virkistyskäytöllisesti hyvin merkittäviä. Alueilla on luontopolkuja, ja keskeisen sijainnin vuoksi osaa alueista voidaan käyttää myös koulujen opetuskäytössä. Yksityismetsänomistajapuolella vapaaehtoinen metsiensuojeluteema on saanut hyvän vastaanoton, Keski-Suomessakin jo yli 2 500 hehtaaria yksityismaiden luonnonoloiltaan arvokkaita metsiä on saanut suojeluratkaisun. Upeaa, että kuntakentässäkin vastataan metsiensuojeluhaasteeseen ja osallistutaan metsäluonnon monimuotoisuusarvojen säilyttämistalkoisiin", toteaa ylitarkastaja Auvo Hamarus Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Kaupungin omistukseen jäävinä luonnonsuojelualueina rauhoitettiin ELY-keskuksen päätöksellä yhteensä 64 hehtaaria kahdella eri alueella (Iso-Haapasaari Vaajakosken Haapaniemessä ja Touruvuori Palokassa); lisäksi kaupunki myi valtiolle luonnonsuojelualueiksi kaksi aluetta yhteispinta-alaltaan noin 50 hehtaaria (Vähä-Urtin saari Pohjois-Päijänteellä ja Mustaniemi Kanavuoren Ruokosaaressa). Kaikkiaan suojeluun päätyi siis yli 110 hehtaaria luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsäalueita.

Valtion omistukseen tulleet osa-alueet siirretään jatkossa Metsähallituksen Luontopalveluiden hallintaan valtionmaiden luonnonsuojelualueina. Suojeluratkaisut eivät rajoita jokamiehenoikeuksilla tapahtuvaa liikkumista alueilla.

Alueet suojeluun METSO-ohjelman kautta

Suojelupäätökset ovat osa METSO-ohjelmaa (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2016), jonka tavoitteena on turvata metsäluonnon monimuotoisuus. Maanomistajat voivat halutessaan tarjota omistamiaan alueita ELY-keskukselle vapaaehtoiseen suojeluun joko pysyvästi tai määräaikaisesti. Suojeltavat kohteet voidaan myydä valtiolle tai maanomistaja voi halutessaan säilyttää alueen omistuksen itsellään.

Nyt suojellut alueet ovat luontoarvoiltaan hyvin erityyppisiä. Iso-Haapasaaren alue (25 ha) Vaajakoskella on vaihtelevaa kallioista Päijänteen rantamaisemaa, jossa karut männiköt vaihettuvat alavien maastojen vehreisiin lehtometsiin. Alueella on luontopolku ja rantautumispaikalla nuotiokehä.

Touruvuorten alue (39 ha) sijaitsee keskeisellä paikalla Palokan vilkkaiden valaistujen kunto- ja latureittien varrella. Alueen paikoin jyrkkäpiirteisissä järeäpuustoisissa kuusivaltaisissa maastoissa kiertelee menneenä kesänä kokonaan uusittu luontopolkureitti.

Vähä-Urtin (23 ha) sekametsäinen, pitkään metsätalouskäytön ulkopuolella ollut saari sijoittuu Nenäinniemen ja Sippulanniemen kaupunginosien edustalle, saarella ei ole luonto-opastus- tai virkistyskäyttörakenteita.

Mustaniemen alue (26 ha) Leppälahdessa koostuu alavista kivikkoisista rantametsistä, joilla vallitsevat vanhat lehtipuusekametsät. Mustaniemessä suojeltiin yli kahden kilometrin pituinen rakentamaton rantametsäalue, jolla on erityistä merkitystä uhanalaisten lajien suojelun kannalta. Mustaniemessä ei ole retkeilyrakenteita.

Lisätietoja:
– Ympäristönsuojelusuunnittelija Heikki Sihvonen, Jyväskylän kaupunki, p. 014 266 5176
– Ylitarkastaja Auvo Hamarus, Keski-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 024 734
– METSO-ohjelma: www.metsonpolku.fi

Kaikille avoin keskustelutilaisuus Jyväskylän kaupungin taloudesta ja palveluista torstaina 31.10. Tikkakoskella

Kaikille avoin keskustelutilaisuus koko kaupungin taloudesta ja palveluista järjestetään torstaina 31.10.2013 klo 18-20 Tikkakoskella Luonetjärven koululla liikuntasalissa, osoite Koulukatu 6.

Edessä on yhteisiä haasteita sekä talouden tasapainottamisessa että palvelujen järjestämisessä koko kaupungin alueella. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kaupungin luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon kanssa.

Tilaisuus on viitottu. Kahvitarjoilu. Tilaisuus lähetetään suorana kaupungin www-sivulla. Linkki pääsivulta kohdasta Ajankohtaista.

Etukäteen voi tutustua kaupunginjohtajan vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja talouden tasapainotusohjelmaan vuosille 2014-2016.
http://www.jyvaskyla.fi/talous

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittely jatkuu kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussa 4.11. ja kaupunginhallituksen seminaarissa 6.-7.11.2013. Kaupunginhallitus tekee oman esityksensä valtuustolle 18.11. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 2.12.2013.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 21.10.2013

Polvitien asemakaavan muutos

Esityksenä on erottaa osa puistoalueesta, vanha soramonttu, yleiseksi pysäköintialueeksi. Yleinen pysäköintialue tulisi palvelemaan puisto- ja uimaranta-alueiden pysäköintitarvetta. Nykyisellään pysäköinti asemakaavan mukaisella puistoalueella on kiellettyä.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/824

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Polvitien asemakaavan muutosehdotuksen.

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2013/21101800.1/frmtxt127.htm

Uuden henkilön valitseminen luottamustehtäviin edesmenneen Vesa Pylvänäisen tilalle

Kaupunginvaltuusto
- totesi, että Vesa Pylvänäisen tilalle uudeksi varsinaiseksi valtuutetuksi tulee Raija Sipinen
- valitsi maakuntavaltuustoon uudeksi varajäseneksi Raija Sipisen.

Eron myöntäminen Kimmo Jouhkille luottamustehtävistä

Kaupunginvaltuusto myönsi Kimmo Jouhkille eron
- valtuuston varajäsenen tehtävästä
- sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen uudeksi jäseneksi Juha Hjeltin.

Valtuustoaloite rakennuskohteiden seurantasivuston hankkimiseksi Jyväskylän kaupungin rakennuskohteiden tarkkailua varten

Kaupunginkanslia on pyytänyt Jyväskylän Tilapalvelun johtokunnalta lausuntoa Irma Hirsjärven (Vas.) ja 23 muun valtuutetun tekemästä valtuustoaloitteesta.

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi tilapalvelun johtokunnan selvityksen ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2013/21101800.1/frmtxt130.htm

Valtuustoaloite tupakoinnin kieltämisestä bussipysäkeillä

Jukka Hämäläinen (SDP) ja 18 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat tupakoinnin kieltämistä bussipysäkkikatoksissa sekä pysäkkialueilla 10 metrin säteellä pysäkkimerkistä riippumatta siitä, onko pysäkillä katosta vai ei.

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi kaupunkirakennelautakunnan selvityksen ja ehdottaa, että linja-autopysäkeille asetetaan kehotukset olla tupakoimatta pysäkkikatoksissa.

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2013/21101800.1/frmtxt131.htm

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen esittely valtuustolle

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi kaupunginjohtajan talousarvioesityksen.
Esitys ja siihen liittyvät materiaalit löytyvät osoitteessa
www.jyvaskyla.fi/talous

Lisätietoja:
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, puh. 050 5924471

Hulvaton riemuralli Koukussa nähdään ensi-illassa 26.10. Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä

Koukussa-farssi kertoo taksikuski John Smithistä , joka elää onnellista perhe-elämää kahden vaimon ja kahden lapsen pyörityksessä tai jopa loukussa. Hän on onnistunut tiukasti varjelemaan salaisuuttaan vuosikausia, mutta tilanne kääntyy päälaelleen, kun nuoret tutustuvat toisiinsa internetin keskustelulinjoilla ja huomaavat, että heidän isillään on yllättävän paljon yhteisiä piirteitä. Isälle tulee paniikinomainen kiire estää nuoria tapaamasta toisiaan. Koukussa on sarja tukalia tilanteita, nerokkaasti kuljetettua juonta ja näyttelijöiden virtuositeettia. Näytelmä tunnetaan myös nimellä Linjat kuumina.

– Kuten hyvässä farssissa kuulukin, roolihenkilöt ajetaan toinen toistaan kiperimpiin tilanteisiin. Selvitäkseen he tarvitsevat nokkeluutta ja vähän valkoisia valheitakin, kertoo esityksen ohjaaja Iiris Rannio. Koukussa on itsenäinen jatko Ray Cooneyn kaikkialla maailmassa yleisöennätyksiä keränneelle farssille Juokse lempesi edestä, jossa tutustuttiin ensimmäistä kertaa taksikuski John Smithiin.

Koukussa-farssin kirjoittaja on brittifarssin kuninkaaksikin kutsuttu Ray Cooney

Ray Cooney (s. 1932) on teatterin monitoimimies. Yli 60-vuotisen uransa aikana hän on toiminut niin näyttelijänä, ohjaajana, tuottajana kuin kirjailijanakin, sekä vuonna 1983 perustamansa The Theatre of Comedyn taiteellisena johtajana. Arvostettu ja palkittu Cooney tunnetaan maailmalla farsseistaan, joita on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle. Ray Cooneyn farsseista Hulvaton hotelli ja Sukuvika on esitetty myös Jyväskylän kaupunginteatterissa.

Taksikuski John Smithin roolissa nähdään Hannu Lintukoski ja muissa rooleissa farssivirtuoosit Miikka Tuominen, Tytti Vänskä, Raisa Vattulainen, Piia Mannisenmäki, Jouni Salo ja Hannu Hiltunen. Koukussa –farssin (Caught in the Net, 2001) on suomentanut Pentti Kotkaniemi. Sen ohjaa Iiris Rannio (vier.), lavastaa Risto Nykänen, puvut suunnittelee Merja Levo ja valot Japo Granlund.

Ensi-ilta on lauantaina 26.10.2013 Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Lisätietoja:
ohjaaja Iiris Rannio, p. 050 571 9163
teatterinjohtaja Kari Arffman, p. 040 703 4735
tiedottaja Sirkka Helke, p (014) 266 4174, 0503407293, myös haastattelupyynnöt ja kriitikkojen ensi-iltaliput.

lisätietoja http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/ohjelmisto/koukussa
kuvia http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki

Kyllön terveysaseman lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanotot toimivat päivystysluonteisesti 29.10.2013 henkilöstön kehittämisiltapäivän vuoksi

Kyllön terveysaseman lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotot toimivat päivystysluonteisesti tiistaina 29.10. klo 11.30–16.00 henkilöstön kehittämisiltapäivän vuoksi. Henkilöstö toivoo, että kiireettömät yhteydenotot kuten vuosikontrollin ajanvaraukset, laboratoriotulosten vastaukset, reseptien uusinnat ja tutkimusten tilaukset hoidetaan muina päivinä.

Kiireellisissä päivystysasioissa otetaan normaalisti yhteyttä Kyllön terveysasemalle.

Lisätietoja: osastonhoitaja Katrianna Rantanen, p. 014 266 2028

Jyväskylän ulkovalaistusosaaminen oli tärkeässä roolissa Light in the City –seminaarissa Belgiassa

Belgian Hasseltissa järjestettiin 17.-19.10.2013 Jyväskylän johtama kaupunkivalaistusaiheinen seminaari. Seminaari oli järjestyksessään ensimmäinen, ja se on osa neljän eurooppalaisen kaupungin Light in the City –yhteishanketta. Hanke saa rahoituksensa EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta.

Viikonvaihteen valaistusseminaari keräsi yli 150 osallistujaa 12 eri maasta. Mukana oli eurooppalaisten kaupunkien virkamiehiä, insinöörejä, valaistussuunnittelijoita, arkkitehtejä, poliitikkoja, valotaiteilijoita sekä kaupunkilaisia. Jyväskylän kaupunkia edustivat tapahtumassa apulaiskaupungininsinööri Kari Ström, Valon kaupunki -koordinaattorit Annukka Larsen ja Elli Räsänen sekä kansainvälisen toiminnan koordinaattori Satu Heikkinen.

Myös valaistusalan verkostot olivat seminaarissa hyvin edustettuina: osallistujina oli PLDA:n (Professional Lighting Designers' Association), LUCI:n (Lighting Urban Community International Association), Eurotownsin (Pienten ja keskisuurten Euroopan kaupunkien verkosto) sekä isäntäkaupunki Hasseltin ystävyyskaupunkien toimijoita.

Yllämainittujen verkostojen lisäksi tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina olivat Ruotsin työministeriön alaisen luovien alojen asiantuntijaorganisaatio (Swedish Public Employment Service, Culture and Media), Pohjoismainen kulttuurirahasto sekä C2 Smartlight, Infrax, Philips, Sacred Places, Schréder ja Tehomet Valmont.

Äijälänrannan valaistus ja energiatehokkuushanke esillä

Light in the City -seminaarin yhtenä tavoitteena oli lisätä kansainvälistä kiinnostusta Jyväskylän energiatehokkuus- ja valaistusosaamiseen. Puolet seminaariohjelmasta keskittyi tämän osaamisen esille tuomiseen. Tarkastelun kohteena olivat muun muassa Asuntomessut Jyväskylässä 2014 -kohteen eli Äijälänrannan valaistus sekä Jyväskylän ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hanke. Ohjelmassa luotiin myös katsaukset ympäristöystävälliseen kaupunkivalaistukseen Hasseltin ja Jyväskylän esimerkkitapausten kautta.

Seuraava Light in the City –hankkeen seminaari järjestetään Jyväskylän johdolla Viron Tartossa 7.-9.5.2014.

Guerrilla Lighting –valotempaus Jyväskylän malliin

Hasseltissa vietettiin seminaariajankohtana kaupungin järjestämää valofestivaalia, jossa julkistettiin Hasseltin kaupungintalon ja St. Quentinin katedraalin uudet, pysyvät valaistukset. Valofestivaalin yhtenä ohjelmanumerona nähtiin eurooppalaisen yhteishankkeen puitteissa toteutettu, jyväskyläläisillekin tuttu Guerrilla Lighting -valotempaus, jossa valaistiin käsivoimin neljä kohdetta. Valosissitempauksen tavoitteena oli näyttää tuttuja kaupunkikohteita uudessa valossa ja herättää keskustelua kaupunkivalaistuksesta sekä sen merkityksestä. Tapahtuma keräsi yleisöä paikalle tungokseen asti.

Hasseltin valotempauksen suunnittelusta vastasi Jyväskylän Valon kaupunki -koordinaattori Annukka Larsen. Valosissit olivat Hasseltin kaupungin työntekijöitä sekä muita vapaaehtoisia. Valosisseille maksettu korvaus lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen paikalliselle urheiluseuralle sekä seurakunnan kautta afrikkalaisen koulun tukemiseen.

Valotaiteilijoilla oma verkostoitumistapahtuma

Lauantaina 19.10. Hasseltissa kokoontuivat Nordic Light -verkostoitumishankkeen valotaiteilijat. Tapahtumassa 14 pohjoismaista valotaiteilijaa esitteli töitään, Suomesta mukana olivat jyväskyläläisen Kari Alosen lisäksi Jaakko Niemelä ja Ainu-Eliina Palmu.

Kuvia ja materiaalia Hasseltin seminaarista

• Hasseltin seminaarin 17.–19.10. materiaalit: http://www.valonkaupunki.jyvaskyla.fi/english/projects/lic/news
• Valokuvia Hasseltin seminaarista viestinten käyttöön: http://kuvat.jyvaskyla.fi/public.do?main_action=displayFolder.do%3furi%3dhttp%3a%2f%2fwww.profium.com%2farchive%2fFolder-79557A6B-104C-E0AC-01C5-E3E570638A67, kuvaaja/kuvalähde mainittava käytön yhteydessä.
• Tunnelmia Hasseltin Guerrilla Lighting –tempauksesta: https://www.facebook.com/media/set/?set=a.658814574153457.1073741828.252378741463711&type=1&l=be8fc98e2d

Lisätiedot:
– Light in the City -projekti ja Nordic Light -projekti: Valon kaupunki -koordinaattori Elli Räsänen, elli.rasanen[at]jkl.fi, p. 050 570 8941
– Hasseltin seminaariluennot ja Guerrilla-tempaus: Valon kaupunki -koordinaattori Annukka Larsen, annukka.larsen[at]jkl.fi, p. 040 740 4717

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksiä 22.10.2013

Kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 22.10.2013 päätettiin muun muassa Kaunisharjun asuintonttien hinnoittelusta.

Kaunisharjussa sijaitsevat asuinpientalo- ja rivitalotontit hinnoiteltiin

Kaupunkirakennelautakunta päätti, että Kaunisharjun asuinpientalo- ja rivitalotonttien (AP-tonttien) 70-340-1 ja 2 myyntihinta on 96 000 euroa tontilta ja AP-tonttien 70-345-2 ja 3 myyntihinta on 106 000 euroa tontilta.

Kaunisharjuun Koskenniskan alueelle hyväksyttiin joulukuussa 2012 asemakaava, joka painottuu omakotiasumiseen. Alueella on kaupungin omistuksessa viisi AP-tonttia (asuinpientalojen ja rivitalojen tonttia), joista yksi on omarantainen. Näistä neljä AP-tonttia tulee markkinointiin loppuvuodesta 2013 ja yhtä omarantaista AP-tonttia on tarkoitus markkinoida vuoden 2014 Asuntomessuilla ja laittaa se tarjouskilpailuun syksyllä 2014. Alueelle pääsee rakentamaan kesällä 2014.

96 000 euron hintaiset korttelin 340 tontit 1 ja 2 sijoittuvat erinomaiselle paikalle etelärinteeseen ja niistä avautuu järvinäkymä. Tonttien koot ovat yli 2 000 neliömetriä ja niillä on rakennusoikeutta 400 kerrosneliömetriä.

106 000 euron hintaiset korttelin 345 tontit 2 ja 3 sijoittuvat kaava-alueen alavampaan osaan järven läheisyyteen ja ne ovat niin sanottuja tasamaatontteja. Tonttien koot ovat yli 2 000 neliömetriä ja niillä on rakennusoikeutta 500 kerrosneliömetriä.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2013/22101630.1/frmtxt289.htm

Kaunisharjun erillispientalotonteille kiinteät hinnat

Kaupunkirakennelautakunta päätti, että Kaunisharjussa sijaitsevien erillispientalotonttien (AO-tonttien) 70-341-1, 2, 5, 6 ja 7 myyntihinta on 65 000 euroa tontilta.

Kaupungin omistamille Kaunisharjun korttelin 341 AO-tonteille järjestettiin tarjouskilpailu 23.9.–4.10.2013 välisenä aikana. Korttelissa on seitsemän AO-tonttia, joista kahteen jätettiin ostotarjous. Tarjoushinta tontille 70-341-3 oli 65 000 euroa ja tontille 70-341-4 tarjous oli 67 160 euroa.

Jotta jäljelle jääneet viisi AO-tonttia voitaisiin laittaa markkinointiin, tuli niille määritellä myyntihinta. Kiinteä hinta määriteltiin hyväksyttyjen tarjousten perusteella.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2013/22101630.1/frmtxt290.htm

Kokouksessa käsiteltiin lisäksi muun muassa poikkeamispäätöksiä. Kaikki kokouksen päätökset tehtiin esitysten mukaisesti.

Kokouksen esityslistan voi lukea osoitteessa:
http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2013/22101630.1/index.htm.

Kokouksen esityslistan liitteet voi lukea osoitteessa:
http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=KARLTK&pvm=22%2e10%2e2013%2016%3a30%3a00.

Lisätietoja:
- kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Juha Jokitalo, p. 040 911 3452, juha.jokitalo[at]jkl.fi
- kaupungingeodeetti Erja Saarivaara, p. 050 63971, erja.saarivaara[at]jkl.fi

Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 24.10.2013 kokouksesta

Jyväskylän perusturvalautakunta päätti kokouksessaan Korpilahden sosiaaliaseman uudesta palvelumallista, palveluasumisen kilpailuttamisesta sekä määrärahamuutoksista kuluvan vuoden talousarvioon. Lautakunta antoi myös lausunnot uuteen sairaalaan siirrettävistä palveluista sekä lastensuojelutyön resursseista. Laboratoriopalveluiden vähentäminen Jyväskylän alueella palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

Korpilahden sosiaaliaseman palvelumallin uudistaminen

Perusturvalautakunta hyväksyi äänestyksen jälkeen Korpilahden sosiaaliaseman palvelu-uudistuksen. Uudistuksen myötä sosiaaliaseman palvelut muuttuvat vuoden 2014 alusta.

Uudessa palvelumallissa Korpilahdella käytössä olleesta yhdennetyn sosiaalityön mallista luovutaan. Sosiaaliaseman palvelut eivät lakkaa Korpilahdella kokonaan, vaan lastensuojelun työntekijät ja aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajalla työskentelevät vuoden 2014 alusta lähtien Korpilahden sosiaaliasemalla 2 palvelupäivänä viikossa. Asiointi palvelupäivinä tapahtuu entiseen tapaan ajanvarauksella. Puhelinpalveluajat säilyvät ennallaan.

Uudistuksella yhdenmukaistetaan toimeentulotuen ja sosiaalityön käytännöt muualla kaupungissa noudatettavien palvelumallien mukaisiksi. Ratkaisulla turvataan myös nykyistä paremmin lastensuojelun palvelutakuun toteutuminen sekä nuorten aktivoinnin vahvistaminen koko kaupungin osalta.

Korpilahden asukkaiden toimeentulotuen kirjalliset hakemukset käsitellään vuoden 2014 alusta lähtien Hannikaisenkadun sosiaaliaseman etuuskäsittelyssä. Toimeentulotukipäätöksiä tehdään myös Korpilahdella sosiaaliohjaajan palvelupäivinä.

Palvelupäivien vähentämistä korvataan osin tarjoamalla Korpilahdella asukkaille uudenlaisia sähköisiä palveluita. Korpilahden yhteispalvelupisteestä voi saada videoyhteyden Hannikaisenkadun sosiaaliaseman sosiaalityöntekijöihin ja toimeentulotuen hakemista sähköisesti testataan vuoden 2014 alusta lähtien.

Uusi palvelumalli on Jyväskylän palvelulinjausten mukainen. Linjausten mukaisesti sosiaalipalvelut ovat Jyväskylässä keskitettyjä palveluita. Korpilahden asukkaille taataan kriisitilanteissa ja kiireisissä lastensuojelutilanteissa apu kaupungin keskitetyistä sosiaalipäivystyspalveluista.

Palvelu-uudistuksen asiakasvaikutuksista tullaan tekemään seuranta. Seurannalla varmistetaan, että palvelut Korpilahdella ovat riittävät ja vastaavat asukkaiden palvelutarpeisiin.

Susanna Kaartinen esitti kokouksessa, että Korpilahden sosiaaliaseman palvelu-uudistus perutaan ja Korpilahden sosiaaliaseman toiminta jatkuu jatkossakin nykyisessä laajuudessaan. Esitys hävisi apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitykselle ääniin 8-5.

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/24101500.1/frmtxt182.htm

Lausunto uuteen sairaalaan siirrettävistä palveluista

Perusturvalautakunta antoi lausunnon uusi sairaala -hankkeen jatkovalmistelua varten. Lautakunta hyväksyi terveydenhuollon jaoston antaman lausunnon sellaisenaan, mutta lisäsi päätökseen ponnen, jossa todetaan ettei Jyväskylän päiväaikaisen keskitetyn suun terveydenhuollon päivystyksen siirtämistä uuteen sairaalaan pidetä tarkoituksenmukaisena. Lisäksi lautakunta tarkentaa ponnessaan, että Kuokkalan alueen avoterveydenhuollon palvelut voidaan siirtää Kyllönmäelle aikaisintaan vuonna 2019 uuden sairaalan valmistuttua.

Terveydenhuollon jaoston, jossa on edustettuna kaikki JYTE-kunnat (Jyväskylä, Muurame, Uurainen ja Hankasalmi), perusturvalautakunnalle valmistelemassa lausunnossa nostetaan esille kuntien näkökulmasta oleellisia asioita uuden sairaalan tämän hetkiseen suunnittelutyöhön. Uuden sairaalan hankesuunnitelman valmistuttua Keski-Suomen sairaanhoitopiiri pyytää kunnilta vielä erilliset lausunnot suunnitelmasta.

Perusturvalautakunnan hyväksymässä lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Sairaanhoitopiirin tulee ottaa kokonaisvastuu sairaalan suunnittelusta huomioiden koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet. Lopullisen päätöksenteon tulee pohjautua laskelmiin, joissa arvioidaan toiminnallisuutta ja kokonaistaloudellisuutta.

Uuden sairaalan toimintaa sekä sijaintia tulee suunnitella osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisratkaisua. Näin kokonaisuudesta saadaan nykyistä tuottavampi ja tehokkaampi. Tämän hetkisen näkemyksen mukaan palvelutuotannon kokonaisuuden näkökulmasta uuden sairaalan sijoittuminen Kyllönmäelle mahdollistaisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliset synergiaedut ja toimintojen integraation.

Lausunnon mukaan erikoislääkärivastaanotot ja keskitetyt erikoistutkimukset, keskitetyt kuntoutuspalvelut (fysio- ja toimintaterapeuttien sekä puheterapeuttien toteuttamana), apuvälinepalvelut, yksittäisten erikoistyöntekijöiden vastaanotot (esim. reumahoitaja, ravitsemusterapeutti, jalkaterapeutti) keskitetään uuteen sairaalaan.

Suun terveydenhuollon erikoishoidot (suu- ja leukakirurgia, kliininen hammashoito, hampaiston oikomishoito ja hammaslääketieteellinen diagnostiikka) on perusteltua siirtää erikoissairaanhoidon suu-, hammas- ja leukakirurgian polikliinisten palvelujen yhteyteen.

Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys jatkuu lausunnon mukaan nykymuotoisena uudessa sairaalassa. Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppuaikainen maakunnallinen päivystystoiminta on esitetty siirtyvän uuteen sairaalaan.

Uuden sairaalan yhteyteen tulee jaoston mukaan rakentaa noin 100 sairaansijaa korvaamaan nykyiset Palokan ja mahdollisesti Muuramen terveyskeskussairaalatoiminnot. Tällöin on huomioitava, että uuden sairaalan toimintamalli edellyttää kotisairaalatoiminnan käynnistämistä sekä kotisairaanhoidon ja kotiin vietävien kuntoutuspalvelujen vahvistamista.

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa kuntakohtaisine kannanottoineen esityslistatekstin liitteestä: http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn.htm?PTLTK+24%2e10%2e2013%2015%3a00%3a00+178+1

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/24101500.1/frmtxt178.htm

Laboratorionäytteenottopisteiden vähentäminen Jyväskylän alueella

Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/24101500.1/frmtxt179.htm

Palveluasumisen kilpailuttaminen

Perusturvalautakunta valtuutti äänestyksen jälkeen vanhus- ja vammaispalveluiden palvelukokonaisuuden järjestämään palveluasumisen kilpailutuksen apulaiskaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Kilpailutuksessa palveluasumisen palvelusetelin rinnalle kilpailutetaan tehostetun palveluasumisen puitesopimus.

Hankinnan kohteena on ympärivuorokautinen ikäihmisille tarkoitettu tehostettu palveluasuminen. Kilpailutus koskee alkuvaiheessa noin 200 asukaspaikkaa. Kilpailutuksella saadaan yhtenäinen puitesopimus, jolloin kaikki palveluntuottajat tuottavat palveluita samoilla kriteereillä ja hinnoilla.

Pääpaino palveluasumisen järjestämisessä on kuitenkin palveluseteli, jolla lisätään kuntalaisten valinnanmahdollisuutta. Puitesopimuskilpailutus mahdollistaa palvelun silloin, kun omassa toiminnassa ei ole vapaita paikkoja ja asiakas ei halua palvelua palvelusetelillä.

Jotta palvelun laatu ja hinta olisivat mahdollisimman yhdenmukaiset niin palvelusetelijärjestelmässä kuin ostopalveluissakin, tämä hankinta kilpailutetaan ns. ranskalaisena urakkana, jossa hankintayksikkö vahvistaa hinnat hoitovuorokaudelle ja laatupisteet määrittävät puitesopimukseen tulevat palveluntuottajat. Hinta sisältää myös ateria- ja tukipalvelut. Hankinnassa sovelletaan palvelusetelitasojen mukaista hoitoisuuden arviointia ja hinnoittelua.

Kilpailutuksen käynnistämiseksi osa vanhoista ostopalvelusopimuksista irtisanotaan. Irtisanominen koskee seuraavia ostopalvelusopimuksia: Kotikaari (palvelun tuottaja Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys), Mathilda-koti (palvelun tuottaja Jyväskylän Mathilda-koti ry), Telkänpesä (palvelun tuottaja Jyväskylän Sotainvalidien asuntosäätiö), Viitakoti (palvelun tuottaja Viitakodit ry) ja Amanda-koti. Solmittava puitesopimus koskee uusia asukkaita. Nykyisiä asukkaita ei muuteta nykyisistä asuinpaikoistaan.

Hankintamenettelynä käytetään avointa menettelyä. Tavoitteena on, että puitesopimus astuu voimaan 1.4.2014. Palveluntuotannon on käynnistyttävä viimeistään 1.8.2016.

Kilpailutuksen taustalla on omaishoidontuen päätöstenteon yhteydessä annettu toivomusponsi. Ponnessa lautakunta edellytti, että vuoden 2013 aikana selvitetään mahdollisuudet kilpailuttaa ne lautakunnan alaiset hankintasopimukset, jotka eivät ole perustuneet kilpailutuksiin. Kilpailutuksissa todennäköisesti säästyviä varoja pyritään suuntaamaan omaishoitopalveluihin sitä mukaan, kun tuloksia tarjouskilpailuista syntyy.

Esa Mutanen esitti kokouksessa, että perusturvalautakunta valtuuttaa vanhus- ja vammaispalveluiden palvelukokonaisuuden järjestämään palveluasumisen kilpailutuksen liitteessä määriteltyjä laatuvaatimuksia hyödyntämällä. Tarjouskilpailussa verrataan laatuvaatimukset ylittävää laatua ja hintaa, joista hintaa vähintään 80 %:n painoarvolla. Esitys hävisi apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitykselle äänin 6-3 (4 tyhjää).

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/24101500.1/frmtxt180.htm

Määrärahamuutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vanhus- ja vammaispalveluiden vuoden 2013 talousarvioon

Perusturvalautakunta esittää kaupunginhallitukselle määrärahamuutoksia vuoden 2013 talousarvioon. Muutosten taustalla on syyskuun lopussa laadittu tilinpäätösennuste, joka huomioi kuluneen vuoden talouden toteutuman sekä tiedossa olevien loppuvuoden tulot ja menot.

Kaupunginhallitukselle esitetään perusturvapalveluiden osalta seuraavia muutoksia talousarvioon

1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden määrärahan tuloarviota korotetaan 1,777 miljoonaa euroa ja menoarviota korotetaan 13,8006 miljoonaa euroa jakautuen seuraavasti:
- Johdon tukipalveluiden talousarvion menoarviota korotetaan 1,6053 miljoonaa euroa.
- Terveyspalvelut, Jyväskylä talousarvion tuloarviota korotetaan 0,4 miljoonaa euroa ja menoarviota korotetaan 3,1149 miljoonaa euroa.
- Erikoissairaanhoidon palveluiden talousarvion menoarviota korotetaan 7,5 miljoonaa euroa.
- Sosiaalipalvelujen talousarvion tuloarviota korotetaan 1,377 miljoonaa euroa ja menoarviota korotetaan 1,5923 miljoonaa euroa.

2. Vanhus- ja vammaispalvelujen määrärahan tuloarviota korotetaan 1,366 miljoonaa euroa ja menoarviota korotetaan 0,9595 miljoonaa euroa.

Perusturvalautakunnan alainen toiminta jakaantuu kahteen määrärahaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukokonaisuuden toimintakate vuodelle 2013 on 275,6 miljoonaa euroa. Tästä erikoissairaanhoidon osuus on noin 136,3 miljoonaa euroa. Vanhus- ja vammaispalveluiden palvelukokonaisuuden toimintakate vuodelle 2013 on 95,4 miljoonaa euroa.

Arvion mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukokonaisuuden toimintakate ylittyy kokonaisuudessaan 12,2 miljoonaa euroa. Vanhus- ja vammaispalveluiden palvelukokonaisuuden toimintakate on alittumassa 0,5 miljoonaa euroa. Vastuualueittaiset tilinpäätösennusteet toimintakatteen osalta ovat seuraavat:

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Johdon tukipalveluiden talousarvio ylittyy 1,6 miljoonaa euroa. Selittävinä tekijöinä on työttömyyden ennakoitua suurempi kasvu ja siitä johtuvat ylitykset työllisyyspalveluiden menoissa (työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu sekä lisääntyvä työllistäminen eri toimialoille).

Terveyspalveluissa talousarvio ylittyy Jyväskylän osalta 2,9 miljoonaa euroa. Selittäviä tekijöitä on mm. ensihoidon, henkilöstökustannusten ja ostopalvelujen budjetoitua suurempi toteutuma. Erikoissairaanhoidon talousarvio ylittyy ennakoitua suuremmasta palvelujen ostoista johtuen 7,5 miljoonaa euroa.

Sosiaalipalveluiden talousarvion toimintakate ylittyy n. 0,2 miljoonaa euroa.
Tulojen osalta ylitys (n. 1,4 miljoonaa euroa) aiheutuu toimeentulotuen, maahanmuuttajapalvelujen laskennallisten sekä lastensuojelun tulojen suuremmasta toteumasta. Menojen osalta ylitys (n. 1,6 miljoonaa euroa) aiheutuu toimeentuloturvan menojen kasvusta.

Vanhus- ja vammaispalvelut

Vanhus- ja vammaispalveluiden talousarvion arvioidaan alittuvan suunnitellusta 0,5 miljoonaa euroa. Tulot ylittyvät n. 1,4 miljoonaa euroa, pääosin maksutulojen toteutuessa arvioitua suurempana asiakasmäärän lisääntymisen johdosta sekä kotikuntakorvaustuloista.

Toimintamenojen osalta vanhus- ja vammaispalveluiden budjetti ylittyy n. 0,9 miljoonaa euroa. Menoihin kohdistuu ennakoimattomia kuluja alustavan arvion mukaan 1,9 miljoonaa euroa vuositasolla. Ennakoimattomia kuluja aiheuttavat mm. kotikuntakorvaukset. Myös Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös velvoittaa kaupunkia palauttamaan kehitysvammaisille asiakasmaksuina perittyjä ateriakustannuksia viideltä vuodelta takautuvasti, joiden aiheuttama kustannus kohdentuu vuodelle 2013.

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/24101500.1/frmtxt184.htm

Selvitys Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon lastensuojelutyön resursseista

Perusturvalautakunta antoi kokouksessaan selvityksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle lastensuojelun resursseista ja lastensuojelun määräaikojen toteutumisesta. Perusturvalautakunnan selvityksenä todetaan seuraavaa:

Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärän ja lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu on jatkunut edelleen vuoden 2013 aikana. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana on ollut 1.1.–31.8.2013 yhteensä 2 530 lasta. Vastaavana ajankohtana vuonna 2012 asiakkaina oli 2 211 lasta. Lastensuojeluilmoituksia on tullut 1.1.–30.9.2013 välisenä aikana yhteensä 1 949. Vastaavana ajankohtana vuonna 2012 tuli yhteensä 1 898 ilmoitusta.

Lastensuojeluilmoitusten käsittelyajat ovat vuonna 2013 parantuneet. Ilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika on ollut kuukausittain alle 7 vuorokautta. Käytännössä kaikki lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelutarpeen selvityspyynnöt on käsitelty lain mukaisessa määräajassa ja palvelutakuu toteutuu.

Lastensuojeluilmoitus käynnistää lastensuojelutarpeen selvityksen. Syyskuun loppuun mennessä lastensuojelun avohuollossa on päätetty yhteensä 958 lastensuojelutarpeen selvitystä. Syyskuussa päättyneet selvitykset oli käsitelty keskimäärin 84 vrk:n kuluessa. Myös kaikkina muina kuukausina toukokuuta lukuun ottamatta päättyneiden selvitysten keskimääräinen kesto on ollut alle 90 vuorokautta. Vuonna 2013 päättyneistä selvityksestä on pystytty tekemään kuukaudesta riippuen 53–83 % lain edellyttämässä määräajassa.

Lastensuojeluilmoitusten käsittelyä ja lastensuojelutarpeen selvitystyötä on tehostettu käynnistämällä alkuarviointitiimi huhtikuussa 2013. Lastensuojelun avohuollon henkilöstöresurssia on vahvistettu kesäkuussa 2013 annetun selvityksen jälkeen palkkaamalla sosiaaliohjaaja projektiluonteisesti lastensuojelun alkualkuarviointiin. Työntekijäresurssia on vahvistettu myös palkkaamalla kesäloma-ajalle kolme sijaista. Kesäkuusta 2013 alkaen kaikki lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijä-vakanssit ovat olleet täytettyinä.

Lastensuojelun resurssia lisätään ensi vuoden alusta siirtämällä resurssia Korpilahden sosiaaliasemalta lastensuojelun avohuollon käyttöön, sillä perusturvalautakunta hyväksyi aiemmin samassa kokouksessaan Korpilahden yhdennetyn sosiaalityön mallin purkamisesta. Muutos tarkoittaa 2 yhdennettyä sosiaalityötä tekevän sosiaalityöntekijän siirtymistä kokonaan lastensuojelun avohuollon käyttöön. Resurssilisäys vastaa yhden sosiaalityöntekijän lisäystä lastensuojelun avohuoltoon. Tämän lisäksi johtavan sosiaalityöntekijän työpanos saadaan kokonaan avohuollon käyttöön. Näillä toimenpiteillä mahdollistetaan lastensuojelun selvitysten palvelutakuun toteutuminen myös jatkossa, mikäli palvelutarve ei nykyisestään enää kasva.

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/24101500.1/frmtxt182.htm

Kehitä toimintaa, löydä jopa säästöjä -ideakampanja

Perusturvalautakunta päätti käynnistää henkilöstölle ideakampanjan säästöjen löytämiseksi 1.11.2013 alkaen.

Taustalla on lautakunnan 19.9.2013 tekemä päätös talousarviossa pysymiseksi. Yhtenä toimenpiteenä lautakunta edellytti käynnistettäväksi henkilökunnan ja viranhaltijajohdon väliset ideointikeskustelut, joilla koko henkilökuntaa kannustetaan esittämään kestäviä sekä lyhyt-, että pitkävaikutteisia säästötoimenpiteitä. Ideakampanjan malli on seuraava:

Henkilökunnalle avataan intranettiin sähköinen lomake, jonka kautta kehittämisideoita voi lähettää. Ideoita voi antaa myös esimiehille ja tiettyjen yksiköiden mentoreille. Ideat käsitellään palvelukokonaisuuksien johtoryhmissä ja raportoidaan myös perusturvapalveluiden johtoryhmälle.

Henkilöstön palkitseminen toteutetaan kahdessa eri luokassa sovittujen kriteerien mukaisesti. 1. luokassa palkitaan ns. pienimuotoisia hyviä ideoita. Ideoista palkitaan lahjakorteilla omiin palveluihin (maksimissaan 50 euroa). Lahjakortteja luovutetaan esimerkiksi kaupunginteatteriin, Jyväskylä Sinfonian konserttiin tai uimahalliin ja kuntosalille. Palkitsemisesta päättää oman vastuualueen johtoryhmä.

Luokassa 2 palkitaan niin sanottuja selviä säästöjä tuovia ideoita, joista palkitaan kertapalkkiolla voimassa olevan henkilöstöyksikön ohjeistuksen mukaisesti. Palkitsemisesta ja sen suuruudesta päätetään kaupungin yhteisessä palkkatyöryhmässä.

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/24101500.1/frmtxt185.htm

Päivähoitopalvelujen sivistyspalveluihin sijoittumisen arviointi

Perusturvalautakunta merkitsi tiedoksi arvioinnin päivähoitopalveluiden sijoittumisesta sivistyspalveluihin. Arvioinnissa todetaan mm. seuraavaa:

Päivähoitopalvelut sijoittuivat sosiaali- ja terveyspalveluista 1.1.2012 alkaen sivistyspalveluihin. Vuoden 2013 alussa päivähoitopalvelut muuttuivat varhaiskasvatuspalveluiksi ja sijoittuivat kasvun ja oppimisen palvelukokonaisuuteen yhdessä perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kanssa. 1.1.2013 voimaan tullutta uuden sukupolven organisaatiota (USO) valmisteltaessa selvisi, että päivähoidon/varhaiskasvatuspalvelujen keskeiset yhteistyökumppanit eli neuvola, perheneuvola, sosiaalityö ja perhetyö sijoittuivat eri palvelukokonaisuuteen kuin päivähoito (sittemmin varhaiskasvatuspalvelut).

Muutosten myötä päätettiin kiinnittää erityistä huomiota moniammatilliseen toimintaan, jotta alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi voidaan varmistaa. Varhaiskasvatusprosessiin sisällytettiin moniammatillisen yhteistyön tekeminen perhelähtöisesti. Yhteistyömallissa varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on tukea lapsen kehitystä ja olla tarvittaessa ennalta ehkäisevää toimintaa tai lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Moniammatillisen yhteistyön tärkeys korostuu lapsen ja perheen erityisen tuen tarpeissa sekä lapsen elämään liittyvissä siirtymävaiheissa, muun muassa siirryttäessä kotihoidosta päivähoitoon ja esiopetuksesta kouluun.

Kuluvan toimintavuoden tavoitteiksi on asetettu 1) Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välisen yhteistyön kehittäminen ja 2) Varhaisen tuen toimintamallien kehittäminen yhteistyössä neuvolan ja muiden alueella toimivien perhepalvelujen kanssa. Meneillään olevia kehittämismalleja ovat mm. seuraavat:

Varhaiskasvatuspalvelujen ’Henkisen tuen toimintamalli’ -asiakirja päivitetään lastensuojeluosuuden osalta yhteiseksi lastensuojelun käsikirjaksi, mistä ilmenee yhteistyökäytännöt silloin, kun varhaiskasvatus toimii lastensuojelun tukitoimena tai kun lastensuojelun tarve ilmenee lapsen ollessa päivähoidossa. Yhteistyökäytännöt selvitetään myös yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen osalta.

Varhaiskasvatuspalvelut ovat osallistuneet Varhaisen tuen toimintamallien kehittämiseen yhteistyössä neuvolan ja muiden perhepalvelujen kanssa. Alueellisen toiminnan tavoitteena on yhteisen asiakkuuden lisäksi hallinnon rajat ylittävä toiminnallinen perheen tukiverkosto. Varhaisen tuen palvelumallia on pilotoitu Tikkakosken ja Keltinmäen alueilla.

Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä on tiivistetty 3-vuotiaiden neuvolatarkastusten osalta siten, että lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät laajemmat kuvaukset kirjataan päiväkodilla lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja neuvolan tarkastuksessa keskitytään lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvään terveydentilaan kokonaisvaltaisesti. Uutta yhteistyömuotoa pilotoidaan Keltinmäen alueen päiväkodeissa.

Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan asian esityslistatekstistä: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/24101500.1/frmtxt183.htm

Perusturvalautakunnan kokousajat ja kokousjärjestelyt kevätkautena 2014

Perusturvalautakunta päätti kevätkauden 2014 kokoontumisista ja kokousjärjestelyistä. Lautakunnan kokoukset pidetään klo 15 seuraavina torstaipäivinä: 23.1., 20.2., 20.3., 24.4., 22.5.ja 12.6. Iltakoulut pidetään klo 15 seuraavina torstaipäivinä: 6.2., 6.3., 3.4., 8.5.ja 5.6.2014.

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/24101500.1/frmtxt186.htm
__________________

Lisäksi perusturvalautakunta nimesi kokouksessaan terveydenhuollon vastuualuejohtaja Ari Kukan Jyväskylän kaupungin jäseneksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Jyväskylän terveyspalveluyksikön johtokuntaan.

Kokouksen koko esityslistan voi lukea osoitteessa:
http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/24101500.1/index.htm

Liitteet voi lukea verkon osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=PTLTK&pvm=24%2e10%2e2013%2015%3a00%3a00

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä keskiviikkona 30.10.2013 klo 9–15 Jyväskylän kaupungin kirjaamossa, Vapaudenkatu 32 ja internetissä http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk.htm

Lisätietoja: perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mauno Vanhala, p. 040 359 2137 ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, p. (014) 266 3001

Ystävyyskaupunkivieraat Tarton maalaiskunnasta tutustuvat Jyväskylän päiväkoteihin 25.10.2013

Jyväskylän ystävyyskaupungista Tarton maalaiskunnasta, Virosta, saapuu päiväkotien johtajia ja henkilökuntaa sekä kunnanjohtaja Aivar Soop tutustumaan Jyväskylän uusimpiin päiväkoteihin perjantaina 25.10.2013.

Päivän aikana vieraat tutustuvat Jyväskylän Säynätsalon päiväkotiin, Huhtasuon päiväkotiin sekä Mannilan päiväkotiin hakeakseen tietoa hyvistä käytännöistä Tarton maalaiskunnan omiin ajankohtaisiin päiväkotihankkeisiin. Vieraat perehtyvät mm. tilojen toimivuuteen, resurssien monipuoliseen hyödynnettävyyteen sekä päiväkotikoulumalliin.

Lisäksi vieraat tapaavat Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen vastuualuejohtaja Maija-Riitta Anttilan, varhaiskasvatuspalvelujen aluejohtaja Hannamaija Väkiparran sekä Keski-Suomen Viro-seuran puheenjohtaja Paula Sajavaaran.

Tarton maalaiskunta on ollut Jyväskylän ystävyyskaupunki vuodesta 2009 ja Jyväskylän maalaiskunnan ystävyyskaupunki jo tätä ennen.

Lisätietoja
Satu Heikkinen, Jyväskylän kaupunki, kansainvälisten yhteyksien koordinaattori puh. 050 325 5110