Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnan seuraava kokous on 29.10.2013

Rakennus- ja ympäristölautakunnan 29.10. pidettävän kokouksen asialistalla on käsiteltävänä muun muassa

– Maa-aineslupa- ja valvontaviranomaisen taksa
– Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Kokouksen esityslistan voi lukea osoitteessa http://www3.jkl.fi/paatokset/rakympltk/2013/29101630.1/index.htm.
Esityslistan liitteet ovat selattavissa osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=RAKYMPLTK&pvm=29%2e10%2e2013%2016%3a30%3a00
Kokouksen jälkeen sen päätöksistä julkaistaan tiedote kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.jyvaskyla.fi. Tiedote lähetetään samanaikaisesti viestimille.

3. ja 4. luokkalaisten kieli- ja kulttuuripäivät käynnistyvät 28.10.2013 Jyväskylässä

Jyväskylän perusopetuksen 3. ja 4. luokkien oppilaat pääsevät tutustumaan A2-kielenä opiskeltaviin ranskan, saksan, espanjan ja venäjän kieliin ja kulttuureihin erillisessä kieli- ja kulttuuripäivässä ajalla 28.10.-28.11.2013. Kielipajat järjestetään oppilaan omalla koululla. Pienten kyläkoulujen oppilaat osallistuvat läheisen suuremman koulun kieli- ja kulttuuripäivään. Työpajoja vetävät aineenopettajaksi opiskelevat sekä oman äidinkielen opettajat.

Jyväskylässä A2-kielen valinta tehdään ensi tammikuussa poikkeuksellisesti sekä 3. että 4. luokalla. Järjestelyllä ennakoidaan tulevaa opetussuunnitelmamuutosta, joka tuo ruotsin kielen 6. luokkalaisten oppiaineeksi 2016 alkaen. Jyväskylässä aikaistetaan A2-kielen aloittaminen, jotta oppiaineen tunnit jakautuvat tasaisemmin alakoulun vuosiluokille. Elokuussa 2014 vapaavalintaista A2-kieltä opiskellaan 4. luokasta alkaen kaksi tuntia viikossa. 5. luokkalaiset opiskelevat vielä vanhan tuntijaon mukaisesti 3 tuntia viikossa alakoulun 5. ja 6. luokilla. A2-kieli jatkuu 7.-9. luokalla yhtenä valinnaisaineista ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa. Kieliryhmän koko on vähintään 12 oppilasta.

Kieltenopetuksessa käytetään hyväksi uutta teknologiaa sekä koulun ulkopuolista ympäristöä ja maailmaa.
-Vieraiden kielten oppiminen antaa lapselle iloa, myönteistä haastetta, kertoo kulttuureista ja opettaa monipuolisia työtapoja, sanoo suunnittelija Pia Bärlund perusopetuspalveluista. Jokainen asettaa tavoitteensa omista lähtökohdistaan käsin, vaatimatonkin kielitaito on avuksi. Kaikkein tärkeintä on lapsen oma motivaatio.
-Vaikka ensimmäinen vieras olisi tuntunut vaikealta, toinen kieli voi sujua paremmin ja olla helpompaa, sillä mitä useampia kieliä opiskelee, sitä helpommin oppii uusia, Bärlund jatkaa.

Lisätietoja:
suunnittelija Pia Bärlund, perusopetuspalvelut, p. 014 266 4889
kieli- ja kulttuuripäivien koulukohtainen aikataulu: www.jyvaskyla.fi/opetus

Lutakonaukiolla kertapysäköinti voi maksaa 60 euroa – edullisempia pysäköintipaikkoja on alueella runsaasti

Lutakonaukiolla, kuten koko Lutakossa, on voimassa aluepysäköintikielto. Kauppareissulla auto kannattaa pysäköidä ainoastaan merkityille, luvallisille pysäköintipaikoille, joita Lutakossa on runsaasti. Pysäköinnin maksullisuudesta huolimatta säästö on huomattava 60 euron hintaiseen pysäköintivirhemaksuun verrattuna.

Jyväskylän Lutakossa torstaina 24.10. avattu K-market houkutteli kansaa tutustumaan uuden kaupan palveluihin. Väkimäärän perusteella ihmiset ottivat alueen kauppapalvelujen parantumisen tyytyväisinä vastaan. Ongelmaksi muodostui kuitenkin pysäköinti. Osa kaupan avajaisiin saapuneista, autoilevista asiakkaista pyrki pääsemään kauppaa niin lähelle kuin mahdollista ja pysäköi ajoneuvonsa luvattomille paikoille Lutakonaukiolle.

Kaupungin pysäköinnintarkastajat kävivät torstaipäivän aikana useaan otteeseen opastamassa marketiin pyrkiviä autoilijoita. He myös jakoivat pysäköityihin autoihin huomautuksia virheellisestä pysäköinnistä. Pysäköintivirhemaksuja ei torstaipäivän aikana alueella kirjoitettu, mutta perjantaista 25.10. alkaen 60 euron hintaisia maksumääräyksiä jaetaan aina tarvittaessa. Pysäköinninvalvonnasta on oltu yhteydessä K-marketin kauppiaaseen ja pyydetty opastamaan asiakkaita pysäköinnissä. Aukiolle ajamaan houkuttavia kulkureittejä on nyttemmin myös suljettu puomeilla.

Lutakonaukiolla, kuten koko Lutakossa ja Jyväskylän keskusta-alueella, on voimassa aluepysäköintikielto. Sen mukaan ajoneuvon saa pysäköidä vain merkityille pysäköintipaikoille. Lutakonaukion ympäristössä on Jyväskylän ehkä parhaat pysäköintimahdollisuudet. Ilmaista parkkitilaa ei kuitenkaan ole saatavilla, keskusta-alueella kun ollaan. Maksullisia pysäköintipaikkoja löytyy muun muassa Uno Savolankadun varrelta hiekkakentältä sekä alueen pysäköintitaloista.

Lutakonaukio halutaan pitää vapaana autoista useastakin eri syystä. Alueesta tehdään oleskelu- ja tapahtuma-aluetta, jolla jalankulkijat ja muu kevyt liikenne voi liikkua esteettömästi. Autoilijoita ei haluta edes väliaikaisesti totuttaa aukion käyttämiseen pysäköintitarkoituksiin, vaikka alueen rakentaminen onkin vielä kesken.

Lisätiedot: katu- ja satamamestari Jan Viilos, p. 014 266 5143, jan.viilos[at]jkl.fi

Yle kulmilla Jyväskylän pääkirjastossa 30.10.2013

Arto Nyberg, Jake Nyman, Pikku Kakkosen Katti Matikainen, Siina ja moni muu ovat tavattavissa Yle kulmilla -tapahtumassa pääkirjastolla, Vapaudenkatu 39–41, keskiviikkona 30. lokakuuta 2013 klo 16.30–18.30. Tule mukaan!

Yle kulmilla on tapahtumien ja tapaamisten päivä, jolloin yleläiset saapuvat myös kirjastoon. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Minnansalissa lapsia laulattavat ja leikittävät Pikku Kakkosen Siina sekä Katti Matikainen.

Kirjaston tietotorilla (2 krs.) on puhetta musiikista. Paikalla ovat legendaarinen Jake Nyman, Iskelmä-Suomen tekijä Pekka Laine sekä klassisen musiikin radiosuosikki, Riston Valinnan Risto Nordell. Sunnuntai-iltojen talk show -työstä kertoo toimittaja Arto Nyberg. Kirjastolle kurvaa myös Ylen Mediabussi.

Ylen tiedote asiasta: http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/tervetuloa-mukaan-kuopion-ja-jyvaskylan-yle-kulmilla-tapahtumiin

Vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Lisätiedot
Hanna Martikainen
Aikuistenosaston osastonjohtaja
Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto
p. 014 266 4103
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto

Jyväskylän kaupunginkirjasto 150 vuotta -juhlanäyttely avautuu 28.10.2013

Jyväskylän kaupunginkirjasto 150 vuotta -juhlanäyttely
28.10.–30.11.2013
Näyttely on avoinna ma–pe 10–20 ja la 10–16
Pääkirjasto, Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä

Jyväskylän kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlanäyttelyssä tuodaan esille kaupunginkirjaston vaiherikasta historiaa visuaalisin ja kerronnallisin elementein. Laajan kuva- ja esineosion lisäksi voit palata ajassa hieman taaksepäin ja piipahtaa esimerkiksi 1980-luvun hengessä rakennetussa Kirjastonurkassa. Pääset lukemaan myös kirjaston käyttäjien mieleenpainuneimmat muistot kirjastosta. Perheen pienimmille kirjaston tarinan kertoo herrasmieslohikäärme Hurmilus!

Näyttelyn ovat rakentaneet Jyväskylän yliopiston taidehistorian opiskelijat Susanna Haavisto, Innimari Hyvärinen, Saara Juutinen, Jaana Jääskeläinen ja Hilla Suoniitty.

Vapaa pääsy

Tervetuloa!

Järjestäjä: Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto

Teksti ja lisätiedot

Näyttelytyöryhmän puheenjohtaja Hilla Suoniitty, hilla.ma.suoniitty(at)student.jyu.fi

Tiina Teijonsalo
Informaatikko, maakuntakirjastoasiat
Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto
puh. 014 266 4130

http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen riskiryhmien influenssarokotukset alkavat marraskuussa

- Jyväskyläläiset rokotetaan keskitettyinä rokotuspäivinä Kyllön terveysasemalla

Riskiryhmien vuosittaiset kausi-influenssarokotukset alkavat Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen JYTE:n alueella marraskuussa 2013. Rokotukset annetaan Jyväskylän väestölle tänä vuonna keskitetysti Kyllön terveysasemalla kolmena eri lauantaipäivänä. Riskiryhmään kuuluvat voivat tulla mihin tahansa rokotuspäivään. JYTE:n muissa kunnissa eli Hankasalmella, Muuramessa ja Uuraisilla väestö rokotetaan entiseen tapaan omilla terveysasemilla erillisinä rokotuspäivinä.

- Liikuntarajoitteiselle jyväskyläläiselle potilaalle rokote voidaan antaa myös omalla terveysasemalla muun vastaanottokäynnin yhteydessä. Erillisiä rokotuspäiviä ei asemilla ole mahdollista järjestää eikä erillisiä rokotusaikoja ole saatavilla, vaan pääsääntöisesti väestön tulee saapua rokotuspäivinä Kyllöön, avosairaanhoidon hoitotyön johtaja Anne Kirmanen toteaa.

Kyllöön ovat tervetulleita myös Muuramen, Uuraisten ja Hankasalmen asukkaat, jos he rokotuspäivänä sattuvat muutenkin asioimaan Jyväskylässä.

Keskitettyjen päivien taustalla on Jyväskylän taloustilanteen aiheuttama toiminnan tehostaminen. Keskittämällä influenssarokotustoiminta yhteen paikkaan henkilökunta saadaan tehokkaasti käyttöön ja kerralla iso määrä potilaita rokotettua.

- Terveysasemilla järjestetyissä rokotuspäivissä on kahtena viime vuotena ollut todella hiljaista. Henkilöstömme on ollut passissa turhaan, eikä väestöä ole käynyt toivottuun tapaan, kertoo Anne Kirmanen.

Kyllön rokotuspäivissä työskentelee rokotuksiin tarvittava henkilöstö eri terveysasemilta. Keskitetyistä rokotuspäivistä on Jyväskylässä hyviä kokemuksia.

- Sikainfluenssarokotusten keskitetyistä rokotuspäivistä ja -paikoista saatiin paljon hyvää palautetta, joten kokeilemme keskitettyä käytäntöä myös kausi-influenssarokotuksien aikaan. Rokotuksiin on varauduttu hyvissä ajoin, joten rokotetta riittää varmasti kaikille sen haluaville, Anne Kirmanen lupaa.

JYTE-alueen rokotuspäivät aikuisväestölle

Kaikki alle 65-vuotilaat, jotka kuuluvat sairautensa vuoksi riskiryhmään sekä kaikki 31.12.2013 mennessä 65 vuotta täyttäneet jyväskyläläiset rokotetaan keskitettyinä rokotuspäivinä Kyllön terveysasemalla. Rokotuspäivät Kyllön terveysasemalla ovat:

- lauantai 16.11.2013 klo 9–15
- lauantai 30.11.2013 klo 9–15
- lauantai 14.12.2013 klo 9–15

Rokotteen voi saada myös muun laboratoriokäynnin yhteydessä Yliopistonkadulla olevasta sijaitsevasta näytteenottokeskuksesta. Näytteenottokeskuksessa influenssarokotuksia annetaan 4.–29.11.2013.

Hankasalmen aikuisväestö rokotetaan Hankasalmen terveysasemalla. Rokotuspäivät Hankasalmella ovat:
- 27.11. kello 12–18 ja
- 13.12. kello 8–14

Uuraisten aikuisväestö rokotetaan Uuraisten terveysasemalla. Uuraisten rokotuspäivät ovat:
- 21.11. kello 9–15 ja
- 26.11. kello 9–15

Muuramen aikuisväestö rokotetaan Muuramen terveysasemalla. Muuramen rokotuspäivät ovat:
- 14.11. klo 14–18
- 28.11. klo 14–18
- 13.12. klo 8–12

Rokotukseen tulee ottaa mukaan kelakortti sekä helposti riisuttava ylävartalon vaatetus.

Neuvolan rokotukset alle 3-vuotiaille lapsille, riskiryhmään kuuluville alle kouluikäisille lapsille ja raskaana oleville naisille

Alle 3-vuotiaat jyväskyläläiset ja muuramelaiset lapset sekä odottavat äidit rokotetaan Kyllön neuvolassa kahtena keskitettynä rokotuspäivänä. Neuvolakäynnin yhteydessä voidaan antaa influenssarokotteita riskiryhmiin kuuluville neuvolan asiakkaille sekä heidän lähipiirilleen.

Keskitetyt rokotuspäivät Kyllön neuvolassa ovat:
- lauantai 16.11.2013 klo 9–15
- lauantai 14.12.2013 klo 9–15.

Hankasalmen ja Uuraisten lapset ja odottavat äidit rokotetaan omissa neuvoloissa. Hankasalmen neuvolan rokotuspäivä on
- 27.11.2013 klo 13–16.

Uuraisilla neuvolan rokotuspäivät ovat
- 13.11.2013 klo 8.15–11.00 ja
- 18.11.2013 klo 13–16.

Rokotuspäivien lisäksi rokotteita annetaan normaalien neuvolakäyntien yhteydessä omissa neuvoloissa. Rokotukseen tulee ottaa mukaan kelakortti ja lastenneuvola- ja/tai äitiysneuvolakortti

Riskiryhmiin kuuluvat koululaiset ja opiskelijat

Riskiryhmiin kuuluvia koululaisia rokotetaan kouluterveydenhuollossa tai Kyllön keskitettyinä rokotuspäivinä.

Riskiryhmiin kuuluvat opiskelijat voivat saada rokotuksen opiskeluterveydenhuollon vastaanottokäynnin yhteydessä tai Kyllön keskitettyinä rokotuspäivinä.

Kulku Kyllön terveysasemalle rokotuspäivinä

Rokotuspäivinä Kyllön terveysasemalla on maksuton pysäköinti terveysaseman takana olevilla henkilöstön pysäköintipaikoilla. Pihalle käännyttäessä on opasteet maksuttomille parkkipaikoille. Terveysaseman edessä sijaitsevat asiakaspysäköintipaikat ovat normaaliin tapaan maksullisia.

Rokotuksiin kuljetaan terveysaseman etupuolelta, jossa terveysaseman pääsisäänkäynnit sijaitsevat. Rokotuksiin saapuva väki opastetaan oikeaan rokotuspaikkaan sukunimen etukirjaimen mukaisessa järjestyksessä. Sisäänkäyntien edessä on aakkosten mukaan menevät opasteet. Terveysaseman tiloissa ja pihalla on myös oppaita neuvomassa rokotuksiin tulijoita oikeaan rokotuspisteeseen.

Miksi rokote kannattaa ottaa?

Tänäkin talvena on odotettavissa, että 5–15 prosenttia väestöstä sairastuu kausi-influenssaan, alle 3-vuotiaista jopa viidennes. Influenssa on osalle ihmisistä vakava riski. Tartunnan ehkäisemiseksi influenssarokotetta annetaan maksutta riskiryhmille.

- Influenssa on virustauti, eikä siihen tepsi antibiootit. Influenssa voi pahentaa perussairautta ja romahduttaa nopeasti yleiskunnon vieden sairastuneen jopa sairaalahoitoon. Siksi maksuton rokote kannattaa ottaa, tartuntataudeista vastaava JYTE:n apulaisylilääkäri Ilkka Käsmä korostaa.

Riskiryhmät, eli raskaana olevat naiset, 6–35 kuukauden ikäiset lapset, 65 vuotta täyttäneet, varusmiespalvelukseen aloittavat, tiettyjä pitkäaikaisia sairauksia sairastavat henkilöt (mm. diabeetikot, kroonista sydän- tai keuhkosairautta sairastavat) sekä vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiriin kuuluvat henkilöt, saavat rokotteen maksutta keskitettyinä rokotuspäivinä.

Rokotusten yhteydessä myös vinkkejä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen Kyllön terveystapahtumista

Rokotuspäivien aikaan Kyllössä järjestetään myös erilliset terveystapahtumat, joissa saa omahoitoon liittyviä vinkkejä. Terveystapahtumassa on paikalla ammattilaisia, joilta voi kysyä neuvoa oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Esillä olevat teemat koskevat mm. liikuntaa, suun terveydenhuoltoa sekä alkoholia ja tupakointia.

- Rokotuksen jälkeen potilaita suositellaan pysymään terveysaseman tiloissa noin 15–20 minuutin ajan, jotta voidaan varmistaa, ettei allergioita rokotteesta ilmaannu. Tämän ajan voi käyttää tutustumalla erilaisiin omaa hyvinvointia tukeviin tietoiskuihin Kyllön terveysaseman toisessa kerroksessa, Kirmanen kannustaa.

Lisätietoja: http://www.jyvaskyla.fi/sote/terveysasemat/rokotukset/influenssarokotus

Kuntalaisille lisätietoa omalta terveysasemalta tai neuvolasta

Etsivä nuorisotyö mukana kutsunnoissa Jyväskylässä

Etsivän työn ohjaajat ovat mukana meneillään olevissa kutsuinnoissa Jyväskylässä. Etsivillä on kutsuinnoissa oma roolinsa, he ovat puolustusvoimissa käytössä olevan yhteistyömallin Aikalisä – Time Out -ohjaajia.

Aikalisä - Time Out! Elämä raiteilleen on Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) koordinoima aktiivisen tuen malli. Kutsunnoissa ja palveluksen keskeytyessä nuorille miehille ja naisille tarjotaan tukea elämänhallintaan. Jyväskylässä ohjaajina ja tuen antajina toimivat etsivän työn ohjaajat. Sen lisäksi, että etsivät kertovat kutsunnoissa oleville nuorille miehille etsivän nuorisotyön palvelusta, he kohtaavat lähes jokaisen miehen siellä erikseen.

– Etsivät toimivat kutsunnoissa yhteistyössä kutsuntalautakunnan kanssa. Ohjaamme kaikki kutsunnanalaiset juttelemaan etsivien kanssa sen jälkeen, kun he poistuvat kutsuntalautakunnasta. Varsinaisen lähetteen huolenaihetta herättävästä nuoresta etsivälle nuorisotyölle tekee lautakunta ja kirjallinen ilmoitus toimitetaan kunnan tai kaupungin etsivään nuorisotyöhön, kertoo kutsuntaupseeri yliluutnantti Marko Juustila Keski-Suomen aluetoimistosta.

– Kyselemme nuoren kuulumisia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Erityisesti, jos nuorella ei ole selviä jatkosuunnitelmia, kuten esimerkiksi opiskelupaikkaa, työtä, tai hänen palvelukseen astuminen ei ole ajankohtainen syystä tai toisesta, sovimme hänen kanssaan tarvittaessa tapaamisesta ja ryhdymme työskentelemään hänen kanssaan tiiviimmin, sanoo etsivän työn ohjaaja Hanna Rossi Sovatek-säätiöstä.

Koko ikäluokan miehet kohdataan yhdellä kertaa

Kutsunnoissa etsivät tapaavat yhden ikäluokan nuoret miehet yhdellä kertaa.
– Kutsunnat ovat erittäin hyvä väylä tavoittaa nuoria ja jututtaa heitä sekä kertoa palvelustamme. Jos nuorella ei juuri nyt ole tarvetta ohjaukselle, niin hän tietää mihin olla yhteydessä, jos tarve tulee esimerkiksi intin jälkeen, Rossi jatkaa.

Jyväskylän etsivä nuorisotyö on ollut mukana kutsunnoissa jo usean vuoden ajan.
– Olemme saaneet hyvää palautetta läsnäolostamme kutsunnoissa, vaikka kaikki nuoret eivät välttämättä koe tarvitsevansa etsivän työn palveluita, Rossi valottaa.

Myös palveluksensa keskeyttävät varusmiehet sekä siviilipalvelusmiehet ohjataan etsivän työn piiriin.
– Esimerkiksi sosiaalikuraattorit laativat lähetteen yhdessä keskeyttävän nuoren kanssa ja nuori ohjautuu etsivään työhön. Mikäli nuori haluaa, me jatkamme nuoren kanssa eteenpäin, kunkin nuoren tilanteen ja tarpeen mukaan, etsivän työn ohjaaja Hanna Rossi selvittää.

Myös puolustusvoimien näkökulmasta etsivien työ nähdään tärkeänä.
– Etsivät tekevät tärkeää syrjäytymistä ehkäisevää työtä, toteaa kutsuntaupseeri yliluutnantti Marko Juustila, Keski-Suomen aluetoimistosta.

Etsivän työn ohjaaja kuuntelee ja kulkee nuoren rinnalla. Yhdessä etsivän kanssa nuori pohtii elämänpolun vaihtoehtoja, asioi virastoissa tai vaikka täyttää opiskelu- tai työhakemuksen. Valtaosa nuorista ohjautuu etsivään työn ohjaukseen toisen ammattilaisen tai läheisen ohjaamana, mutta yhteyttä voivat ottaa myös nuoret itse.

Jyväskylässä etsivää työtä tekevät Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut, Jyväskylän kaupungin Nuorten Taidetyöpaja sekä Sovatek-säätiö.

www.jyvaskyla.fi/etsivanuorisotyo

Lisätietoja:

Hanna Rossi, p. 050 432 7807
Etsivän työn ohjaaja, Sovatek-säätiö

Tanja Maunonen, p. 040 052 3049
Etsivän työn ohjaaja, Jyväskylän kaupunki, Nuorten taidetyöpaja

Marko Juustila, p. 0299485112,
Yliluutnantti, Osastoupseeri
Keski-Suomen Aluetoimisto/Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta

Nuoret ekoagentit -kokeilu Mankolan koulussa

Osana Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteistä Kohti resurssiviisautta -hanketta toteutetaan Keski-Suomen 4H-piirin hallinnoima Nuoret ekoagentit -kokeilu. Sen puitteissa järjestetään koulun ympäristöpäivä perjantaina 1.11.2013 klo 9-14 Mankolan koulussa (Saarijärventie 21, Jyväskylä).

Ympäristöpäivään osallistuu n. 220 6.-8.lk oppilasta. Päivän aiheissa pohditaan omia arjen valintoja ympäristönäkökulmasta ja mahdollisuuksia muuttaa omia kulutustottumuksia. Päivän keskeiset teemat ovat energia, liikenne, kierrätys, lähiruoka ja erilaiset luontoaiheet liikuntaa unohtamatta. Päivän suunnitteluun ja toteutukseen on käytetty nuorten osallistavia menetelmiä, eli ideat ovat tulleet suurimmalta osin nuorilta itseltään. Päivä rakentuu viidentoista työpajan varaan, joissa oppilaat pääsevät mm. tekemään kierrätysmateriaaleista uusia koriste-esineitä, valmistamaan lähiruoka hampurilaisen kuulemaan arjen vedenkäytöstä sekä liikenteen päästöistä. Lisäksi oppilaat pääsevät suunnittelemaan oman kuvitteellisen lähiruoan kasvatuspalstan, tekemään vesitutkimuksia ja haukkaamaan happea luontopolkurastilla.

Päivän järjestelyistä vastaavat Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut ja opetustoimi, Mankolan koulun 6. – 9. luokkalaiset oppilaat, Jyvässeudun 4H-yhdistys ja Keski-Suomen 4H-piiri sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu. Yhteistyötahoina ovat: Keski-Suomen Energiatoimisto, JAPA ry., Keski-Suomen maa-ja kotitalousnaiset, Autokoulu Koljander, Jussi Ristonmaa/Maan rytmit, Myskynpojat ja yksityiset toimijat.

Päivän käytännön järjestelyistä on vastannut yhteisöpedagogiopiskelija Otto Blomqvist Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

Lisätietoa: Otto Blomqvist (050 5227378) tai Raija Kumpula K-S 4H-piiri (0400 797 008)

Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 28.10.2013

Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Kuntalakiin tulee 1.1.2014 kunnan ja kuntakonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia.
Kuntalain muutoksen tavoitteena on vahvistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asemaa kunnassa ja kuntakonsernissa sekä yhdenmukaistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Käytännössä kuntalain muutos tarkoittaa sitä, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen oikeudellinen sitovuus ja velvoittavuus kasvavat.
Kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi on tarkoitus tuoda vielä joulukuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeet.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden toimeenpano alkaa heti vuoden 2014 alussa muun muassa lautakunta-, johtokunta- ja johtoryhmäkierroksilla sekä käytännön riskienhallintatyöllä kaupunkiorganisaatiossa ja elinkeinopoliittisesti merkittävissä tytäryhteisöissä.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy päätösliitteen mukaisesti Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet.

• Liitteet 1
• Liitteet 2

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/28101400.1/frmtxt343.htm

Kankaan osayleiskaava etenee valtuustoon

Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkiympäristö ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Kankaan alueen keskeinen sijainti vain kilometrin päässä Jyväskylän kaupungin ydinkeskustasta ja kulttuurihistoriallisesti arvokas teollisuusympäristö Tourujoen rantamaisemissa ovat antaneet hyvät lähtökohdat kestävän kehityksen mukaiselle kaupunkisuunnittelulle.

Osayleiskaavan päätavoite on muuttaa alueen asemakaavaa uusien maankäyttötavoitteiden mukaisesti kaupungin lähivuosien keskustarakentamista varten. Kaava mahdollistaa entisen tehdasalueen ja sen ympäristön asemakaavan muuttamisen monipuoliseen asumis-, työpaikka- ja palvelukäyttöön.

Osayleiskaavakartta, kaavaselostus ja muu kaava-aineisto ovat nähtävillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/753

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että osayleiskaavaehdotus hyväksytään 1.10.2013 tarkistetussa muodossa.

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/28101400.1/frmtxt344.htm

Vuoden 2013 talousarvion muutokset

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy esitetyt talousarviomuutokset.

• Liite

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/28101400.1/frmtxt345.htm

Kaupunginvaltuuston lähetekeskustelu vuoden 2014 talousarviosta

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että se käy lähetekeskustelun vuoden 2014 talousarviosta 4.11.


Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että se antaa valtiovarainministeriölle liitteessä esitetyn vastauksen kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta.

• Liite

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/28101400.1/frmtxt347.htm

Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston kokous

Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston kokous pidetään 8.11.2013. Kokouksessa käsitellään muun muassa Keski-Suomen liiton toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2014–2016 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014. Maakuntavaltuuston esityslista on nähtävissä 4.11. alkaen: http://keskisuomi.tweb.fi/ktweb/

Kaupunginhallitus päätti antaa kaupungin edustajille seuraavan ohjeen: Hyväksyessään Keski-Suomen liiton toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelman 2014−2016 kaupungin edustajien tulee toimia siten, että kuntien maksuosuuksia vähennetään vuodesta 2015 alkaen 10 prosenttia.

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/28101400.1/frmtxt348.htm

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:n syysyhtiökokous

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:n syysyhtiökokous pidetään perjantaina 22.11.2013.

Kaupunginhallitus nimesi kaupungin edustajaksi syysyhtiökokoukseen muutosjohtaja Risto Kortelaisen ja antoi hänelle seuraavat ohjeet.

1. Hallituksen jäsenten palkkiot ja matkakustannusten korvaukset maksetaan kaupunginhallituksen ohjeen mukaan ja tilintarkastajien palkkiot ja matkakustannusten korvaukset laskun mukaan.
2. Hallituksen jäsenten määrä pidetään entisellään.
3. Tilintarkastajaksi valitaan Oy Audiarev Ab.

Kaupunginhallitus lisäsi kohdan 4: Selvitetään mahdollisuus siirtyä yhden yhtiökokouksen malliin.

Lisäksi kaupunginhallitus antoi kaupungin edustajalle ohjeen, että aiemmat hallituksen jäsenet sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja jatkavat.
Kaupungin edustajia hallituksessa ovat olleet puheenjohtaja Aila Paloniemi, varapuheenjohtaja Simo Halttunen sekä Paavo Luukkonen, Pauli Partanen ja Eija Tuohimaa. Jyväskylän kaupungin nimeämä controller on muutosjohtaja Risto Kortelainen.

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/28101400.1/frmtxt349.htm

Edustajien nimeäminen Jyväskylän Asumispalvelusäätiön valtuuskuntaan

Kaupunginhallitus nimesi valtuuskuntaan Timo Hyttisen ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Jukka Ojalaisen sekä Paula Hartmanin ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Riitta Matikaisen.

Lisäksi kaupunginhallitus nimesi valtuuskuntaan aiemmat kolme jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä:
Marja-Liisa Kontio
Tommi Liinalampi
Seppo Ylinen
Tahvo Eronen
Sari Koskinen
Suvi Salo-Porttila

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/28101400.1/frmtxt350.htm

Jäsenen nimeäminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön hallitukseen toimikaudeksi 2014-2015

Säätiön sääntöjen mukaan Jyväskylän kaupunki nimeää säätiön hallitukseen yhden jäsenen. Kaupungin edustaja vuosina 2012−2013 on Sinuhe Wallinheimo. Säätiön hallitukseen kuuluu lisäksi neljä Suomen Olympiakomitean ja kolme Jyväskylän yliopiston edustajaa sekä kaksi säätiön hallituksen valitsemaa jäsentä.

Jaakko Selin (kok) esitti jäseneksi Sinuhe Wallinheimoa ja Tony Melville (sdp) esitti jäseneksi Kimmo Suomea. Vaali toteutettiin suljettuna lippuäänestyksenä. Vaalin (7-4-2 tyhjää) jälkeen kaupunginhallitus nimesi kaupungin edustajaksi Sinuhe Wallinheimon säätiön hallitukseen toimikaudeksi 1.1.2014–31.12.2015.

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/28101400.1/frmtxt351.htm

Kaupunginhallituksen kokoukset 1.1.–31.7.2014

Kaupunginhallitus päätti pitää kokouksensa 1.1.–31.7.2014 seuraavasti.

- Kaupunginhallituksen kokoukset pidetään parillisten viikkojen maanantaipäivinä kello 14.00 alkaen. Tarvittaessa kokous voidaan pitää myös parittoman viikon maanantaina. Kevätkauden kokoukset pidetään 7.1.–23.6. Loppiaisen vuoksi 7.1. kokous pidetään tiistaina. Heinäkuussa kokouksia pidetään tarvittaessa. Ylimääräisiä kokouksia pidetään puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.

- Kaupunginhallituksen iltakouluja pidetään maanantaista 13.1. alkaen kahden viikon välein parittomien viikkojen maanantaipäivinä kello 14.00. Pääsiäisenvuoksi 22.4. iltakoulu pidetään tiistaina. Iltakoulua ei pidetä valtuuston seminaaripäivinä eikä heinäkuussa.

- Kaupunginhallituksen seminaarit pidetään kello 12–16 seuraavina maanantaipäivinä: 10.2., 10.3., 7.4. ja 5.5. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien talousarvioseminaari pidetään maanantaina 26.5. kello 17.00.

- Kokoukset, iltakoulut ja seminaarit pidetään kaupungintalossa. Poikkeuksellisesti niitä voidaan puheenjohtajan kutsusta pitää myös muualla.

- Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa, os. Vapaudenkatu 32, kokousta seuraavan viikon tiistaina tai seuraavana työpäivänä sen jälkeen, jos tiistai on pyhäpäivä.

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/28101400.1/frmtxt352.htm

Kaupunginvaltuuston kokoukset 1.1.–31.7.2014

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle seuraavaa.

- Valtuuston kokoukset kevätkaudella 2014 pidetään maanantaisin kello 18.00 seuraavina päivinä: 27.1., 24.2., 24.3., 14.4., 19.5. ja 9.6.

- Valtuuston seminaarit pidetään kello 12–16 seuraavina maanantaipäivinä: 27.1., 24.3. ja 19.5.

- Valtuuston puheenjohtajan kutsusta kokous tai seminaari voi alkaa myös muuna kellonaikana. Ylimääräisiä kokouksia ja seminaareja pidetään puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.

- Kokoukset ja seminaarit pidetään kaupungintalossa. Poikkeuksellisesti kokous tai seminaari voidaan puheenjohtajan kutsusta pitää myös muualla.

- Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa, os. Vapaudenkatu 32, kokousta seuraavan viikon tiistaina tai seuraavana työpäivänä sen jälkeen, jos tiistai on pyhäpäivä.

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/28101400.1/frmtxt353.htm

Selonteko kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta

Kaupunginhallitus päättää selonteon perusteella kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuuden toimeenpanosta seuraavaa.

1. Yritys- ja liiketoiminnan vahvistamiseen sekä elinkeinotoiminnan kehittämiseen liittyvät tavoitteet, tuloskuvaukset sekä toimeenpano
o kaupunginhallituksen seminaari maaliskuussa 2014
o valmisteluvastuut: toimitusjohtaja Ari Hiltunen, Jykes Oy ja toimitusjohtaja Juha Takala, Jykes Kiinteistöt Oy.

2. Kaupunkiseudun kasvusopimuksen ja laajojen elinkeinopoliittisten kehittämishankkeiden tavoitteet, tuloskuvaukset sekä toimeenpano
- kaupunginhallituksen seminaari huhtikuussa 2014
- valmisteluvastuut: muutosjohtaja Risto Kortelainen, kehittämispäällikkö Laura Ahonen ja toimitusjohtaja Ari Hiltunen, Jykes Oy.

3. Kaupunkikonsernin organisaatiorajat ylittävä yrityskaista
- kaupunginhallituksen seminaari elokuussa 2014
- valmisteluvastuut: apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto, toimitusjohtaja Ari Hiltunen, Jykes Oy, muutosjohtaja Risto Kortelainen ja viestintäjohtaja Helinä Mäenpää.

4. Kaupunginhallituksen päätös kaupunkistrategian valmistelun periaatteista, työtavoista ja aikatauluista kesäkuussa 2014. Uusittu kaupunkistrategia tuodaan valtuuston päätettäväksi valtuustokauden aikana. Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuuden valmistelussa esille tulleet kärkiteemat otetaan huomioon kaupunkistrategian uusimisessa.

5. Selonteko II kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta
- kaupunginhallituksessa syyskuussa 2014 ja valtuustossa lokakuussa 2014
- valmisteluvastuut: toimitusjohtaja Ari Hiltunen, Jykes Oy, muutosjohtaja Risto Kortelainen ja kehittämispäällikkö Laura Ahonen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että kaupunginhallituksen 29.1.2013/55 asettama kilpailukyky- ja elinkeinopoliittinen työryhmä (Kelpo-ryhmä) jatkaa työskentelyään vuoden 2014 loppuun. Työryhmän aikataulut sovitetaan yhteen kaupunginhallituksen seminaarivalmistelun ja syksyn 2014 selonteon valmistelun kanssa.

Kaupunginjohtaja antaa valtuustolle tiedoksi selonteon kilpailukyvyn ja elinkeino-politiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta.

6. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että elinkeinopolitiikan ja yrityskehityksen ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta ja toiminnan organisoitumisesta toteutetaan ulkoinen arviointi osana meneillään olevaa kuntajakoselvitystä. Arviointi käsitellään kaupunginhallituksen seminaarissa keväällä 2014.

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2013/28101400.1/frmtxt354.htm

Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen, puh. 0400 937 580
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jaakko Selin, puh. 0400 778 779
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Meri Lumela, puh.050 554 7167
kaupunginjohtaja Markku Andersson, puh. 014 266 1501

Jyväskylän grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamossa järjestetään nuorille suunnattu logotyöpaja

Jyväskylän grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamo järjestää lauantaina 9.11. ja sunnuntaina 10.11. nuorille suunnatun, maksuttoman logotyöpajan. Mukaan mahtuu enintään 8 osallistujaa. Opetuskielenä on englanti.

Työpajan tarkoituksena on opastaa oman logon (esim. bändilogo) suunnittelussa. Logo voi koostua pelkästään kirjaimista, mutta siihen voi liittää myös kuvallisen tunnuksen. Valmis logo kaiverretaan kohopainona (puupiirros/linopiirros) ja painetaan käsin japaninpaperille. Työpajassa keskitytään valmiin logon painamiseen: painolaattojen valmistelu, logon siirtäminen laatalle, logon kaivertaminen laatalle ja sen painaminen paperille.

Työpaja on ilmainen ja sitä vetää nuori irlantilainen taidegraafikko Fiona Kelly, joka on työskennellyt grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamossa vierailevana taiteilijana kesäkuun alusta lähtien. Opetuskielenä on englanti, joten osallistuminen työpajaan edellyttää, että ainakin osalla työpajaan osallistuvista on vähintään välttävä englannin kielen taito.

Logotyöpaja la 9.11. – su 10.11.2013 klo 10-16. Grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamo, Veturitallinkatu 6, Jyväskylä.

Ilmoittautumiset sunnuntaihin 3.11. mennessä sähköpostitse jukka.partanen(at)jkl.fi. Lisätiedot puhelimitse 050 4622 695/Jukka Partanen.

Tutkimus Neste Oil Rallin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista valmistunut

Suomen MM-ralli on isäntäkaupungille ja seuroille merkittävä tulonlähde, tapahtuman vaikutus Jyväskylän imagoon erittäin myönteinen

Neste Oil Ralli tuottaa Jyväskylän alueelle lähes 15 miljoonan euron suoran taloudellisen vaikutuksen. Kisajärjestäjä investoi paikallisiin yrityksiin ja yrittäjiin lähes miljoona euroa. Tapahtuman vaikutus kaupungin imagoon on erittäin myönteinen – Jyväskylä nähdään houkuttelevana, kansainvälisenä tapahtuma- ja matkailukohteena.

Neste Oil Rallin yhteydessä vuonna 2013 tehdyt vaikuttavuustutkimukset on toteuttanut Sports Business Schoolin Jyväskylän ammattikorkeakoulun yksikkö. Tutkimukset on toteutettu kyselytutkimuksina ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana 31.7.-2.8. sekä sen jälkeen elo- ja syyskuussa 2013. Tutkimuksen toimeksiantajina ovat olleet tapahtumajärjestäjä AKK Sports Oy, Jyväskylän kaupunki, Jykes Oy sekä Keski-Suomen liitto.

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa Neste Oil Ralli -tapahtuman taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi tapahtuma-alueella. Tietoja hankittiin seuraavilta kohderyhmiltä: Jyväskylän seudun asukkaat, jyväskyläläiset yritykset, ralliin osallistuneet tiimit, rallitapahtumaan osallistuneet kisavieraat (myös VIP-vieraat), rallireitin erikoiskoepäälliköt, median edustajat sekä järjestöjen ja seurojen edustajat. Myös tapahtuman medianäkyvyyttä tarkasteltiin (toteuttajana Sponsor Insight).

Aiemmin vastaava tutkimus on tehty 2008. Tutkimusten samankaltaisuus mahdollistaa tulosten vertailun suurimmilta osin.

Aluevaikutukset lähes 15 milj. euroa, paikallisinvestoinnit miljoona euroa – suuri tulonlähde seuroille

Neste Oil Ralli tuottaa Jyväskylän alueelle yhteensä 14,7 miljoonaa euron suoran taloudellisen vaikutuksen. Rallitapahtuman aikana yleisö, VIP-vieraat, tiimit ja median edustajat käyttävät tuotteisiin ja palveluihin yhteensä 17 miljoonaa euroa. Rallitapahtuman aikainen kulutus on samaa luokkaa verrattuna vuoden 2008 tutkimukseen, jossa alueen taloudellisten bruttovaikutusten todettiin niin ikään olevan noin 17 miljoonaa euroa.

Kisajärjestäjä AKK Sports hankkii palveluita ja tuotteita Jyväskylän seudun yrityksiltä ja yrittäjiltä 980 000 euron arvosta. Lähes miljoonan euron alihankinnat sisältävät mm. tapahtuma-alueen käytännön rakentamisen ja teiden kunnostuksen, paikallisilta yrityksiltä ostettavat tuotteet ja palvelut sekä erikoiskoejärjestelyistä vastaaville urheiluseuroille maksettavat korvaukset. Mukana talkootyössä oleville, noin 100 paikallisyhdistykselle ja -seuralle, korvaukset ovat huomattava osa vuosibudjettia: haastatelluista 93% arvioi korvauksen merkityksen yhdistyksensä tai seuransa toiminnalle merkittäväksi, suuresti merkittäväksi tai erittäin suuresti merkittäväksi. Neste Oil Ralli työllistää vuosittain 4500-5000 talkoolais- ja vapaaehtoistyöntekijää.

Vaikutus kaupungin imagoon erittäin myönteinen – mielikuvissa houkutteleva kansainvälinen tapahtuma- ja matkailukohde

Sekä kisavieraat että paikallisten yritysten edustajat kokevat Neste Oil Rallin vaikutuksen Jyväskylän kaupungin imagoon erittäin myönteiseksi. Edelleen kummatkin vastaajaryhmät kokevat erittäin tärkeäksi, että Jyväskylä on jatkossakin Suomen MM-rallin isäntäkaupunki. MM-rallin vaikutus kaupungin imagoon on yrittäjien haastatteluiden perusteella erittäin myönteinen sekä kotimaan matkailukohteena, yleisötapahtumien järjestäjäkaupunkina että erityisesti kansainvälisenä matkailukohteena.

Yritysten edustajat näkevät imagohyödyt positiivisemmin kuin paikalliset asukkaat. Jyväskylän asukkaat kokevat Neste Oil Rallin tuovan hyötyvaikutuksia seuraavasti: ystävien tapaaminen ja sosiaaliset motiivit (19%), tapahtumia ja ajanvietettä Jyväskylään (19%), viihdettä ja iloa (8%), kansainvälisyyttä (8%), positiivista tunnelmaa ja ilmapiiriä (8%).

Halu suositella Neste Oil Rallia on erityisen suuri rallitiimien keskuudessa. Peräti 96,43% vastaajista joko suosittelisi tai ehdottomasti suosittelisi (75,89%) tapahtumaa. Rallivieraista ehdottomasti tapahtumaa suosittelisi 73% vastaajista.

Suuri merkitys paikallisille yrityksille ja elinkeinoelämälle – myynnin ja asiakasmäärien kasvua

Neste Oil Rallin vaikutusta paikallisten yritysten myyntiin ja asiakasmääriin voidaan kuvailla merkittäväksi. Vastaajista, jotka kokevat tapahtumalla olleen vaikutusta yrityksen/toimipaikan myyntiin (72%), 91% arvioi myynnin muutoksen olleen positiivinen. Vastaajista, joiden mielestä tapahtumalla on vaikutusta yrityksen/toimipaikan asiakasmääriin (86%), niin ikään 91% arvioi asiakasmäärien kasvaneen.

Alueen yritysten edustajista 78% arvioi tapahtuman merkitystä Jyväskylän elinkeinoelämän kannalta joko suureksi tai erittäin suureksi. Neste Oil Rallin kisavieraat kuluttavat tutkimuksen perusteella järjestyksessään eniten elintarvikkeisiin, pääsylippuihin, majoitukseen ja polttoaineisiin.

Sähköisen median uutisointi kasvoi – runsaasti web-uutisjuttuja, Yle:lta ja MTV3:lta enemmän TV-aikaa urheilu-uutisissa

Tapahtuman saama valtakunnallinen medianäkyvyys sähköisessä urheilu-uutisoinnissa heinä- ja elokuussa kasvoi vuoteen 2012 verrattuna: TV-aikaa Suomen MM-ralli sai enemmän mm. MTV3:n Tulosruudussa, YLE TV1:n Urheiluruudussa sekä YLE TV1:n Aamu-urheilussa. Myös Neste Oil Ralli -aiheisten, valtakunnallisten urheilu-uutislähetysten katsojakontaktit kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna. Tapahtumasta julkaistiin heinä- ja elokuun aikana runsaasti web-uutisjuttuja: 1287 uutisjuttua 102 eri lähteessä.

Koonti vaikuttavuustutkimuksesta löytyy osoitteesta: http://www.jyvaskyla.fi/hallinto> Strategioita, raportteja, kirjoituksia

Lisätietoja tutkimuksesta:
AKK Sports Oy: toimitusjohtaja Tiina Lehmonen, 040 0546 410, etunimi.sukunimi@autourheilu.fi
Jyväskylän kaupunki: viestintäjohtaja Helinä Mäenpää, 050 5487 422, etunimi.sukunimi@jkl.fi

Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä 29.10.2013

Rakennus- ja ympäristölautakunta kokoontui tiistaina 29.10. Päätettävänä oli muun muassa taksojen korotuksia vuodelle 2014.

Maa-aineslupa- ja valvontaviranomaisen taksaan korotus

Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti hyväksyä esitetyn maa-aineslupa- ja valvontaviranomaisen taksan. Taksan valvonta- ja tarkastusmaksut nousevat kustannusten nousua vastaten noin kolmella prosentilla. Uusi taksa määrättiin tulemaan voimaan 1.1.2014 alkaen.

Maa-aineslupa- ja valvontaviranomaisen taksan mukaisia maksuja peritään maa-aineslupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä. Edellisen kerran maa-aineslupa- ja valvontaviranomaisen taksaa korotettiin joulukuussa 2012.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/rakympltk/2013/29101630.1/frmtxt110.htm

Ympäristönsuojeluviranomaiselle uusi taksa

Lautakunta hyväksyi kokouksessaan myös ympäristönsuojeluviranomaisen uuden taksan ja määräsi sen tulemaan voimaan 1.1.2014. Taksaa päätettiin korottaa kustannusten nousua vastaavasti kolmella prosentilla.

Taksan mukaisia käsittelymaksuja peritään ympäristönsuojeluviranomaisen käsittelemistä ympäristönsuojelulain, vesilain, merenkulun ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaisista lupahakemuksista, ilmoituksista, suunnitelmallisista valvontatoimenpiteistä tai muista asioista. Maksujen tulee maksuperustelain mukaan vastata työstä viranomaiselle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Ympäristönsuojelulain muutoksen myötä myös valvontaohjelman mukaiset suunnitelmalliset valvontatoimet ovat tulossa maksulliseksi vuoden 2014 aikana.

Edellisen kerran ympäristönsuojeluviranomaisen taksaa korotettiin joulukuussa 2012.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/rakympltk/2013/29101630.1/frmtxt111.htm

Kaikista kokouksen asioista tehtiin päätökset esitysten mukaisina.

Kokouksen esityslistan voi lukea osoitteessa http://www3.jkl.fi/paatokset/rakympltk/2013/29101630.1/index.htm.
Esityslistan liitteet ovat selattavissa osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=RAKYMPLTK&pvm=29%2e10%2e2013%2016%3a30%3a00

Lisätietoja:
– Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Paul Abbey p. 040 777 4598, paul.abbey[at]jkl.fi
– Ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen, p. (014) 266 5166, paivi.pietarinen[at]jkl.fi

Muutoksia JYTE-alueen reumapalveluihin

– Tasavertainen hoitopolku käyttöön koko yhteistoiminta-alueella

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus JYTE yhdenmukaistaa reumapotilaiden hoitokäytäntöjä Jyväskylän, Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten alueella.

Aiemmin niin sanotun kanta-Jyväskylän (eli vanhan Jyväskylän alueen) reumapotilaat ovat saaneet reumahoitopalvelut Kyllön terveysasemalla toimivalla reumavastaanotolta. Muut alueen reumapotilaat on hoidettu omilla terveysasemillaan. Vuoden 2014 alusta kaikille JYTE-alueen uusille nivelreuma- ja nivelpsoripotilaille tarjotaan sairauden ensimmäisinä vuosina palveluita Kyllön reumavastaanotolla. Muutoksella halutaan varmistaa nivelreumaan sairastuneiden tasavertainen ja hyvä hoito koko JYTE:n alueella.

Kantakaupungin reumaa sairastavia potilaita on vuodesta 2012 lähtien ohjattu omille terveysasemille vuosikontrollikäynnin yhteydessä, jos potilaan reuma on ollut rauhallisessa vaiheessa. Kyllön terveysasemalla toimivan reumahoitajan ja reuman hoitoon perehtyneiden lääkäreiden vapautunutta työaikaa on käytetty yhä enemmän konsultointiin ja terveysasemien henkilökunnan kouluttamiseen reuma-asioissa. Kokeilusta saadut hyvät kokemukset kannustavat laajentamaan mallin koko JYTE-alueelle.

- Jotta Kyllön reumavastaanoton henkilöstöresurssi riittää koko JYTE-alueen potilaille, vanhan Jyväskylän alueen rauhallista vaihetta sairastavia reumapotilaita siirretään kontrollikäyntien yhteydessä hallitusti omien terveysasemien palveluiden piiriin. Siirrosta ei kannata huolestua, sillä tähän mennessä siirtyneet potilaat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä terveysasemillaan saamaansa palveluun, kertoo Kyllön terveysasemalla työskentelevä reumahoitaja Anne Nummela.

Hoitopolku valmisteltu yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa

JYTE-alueen potilaiden, kuten muidenkin Keski-Suomen asukkaiden, reuma diagnosoidaan aina erikoissairaanhoidossa reumapoliklinikalla, josta JYTE:n potilaat ohjataan saamaan jatkohoitoa yhdessä sovitun hoitopolun mukaisesti. Sairaanhoitopiirin ja JYTE:n laatimassa hoitopolkumallissa korostuu moniammatillinen hoito, jolla reuma otetaan parhaalla mahdollisella tavalla haltuun heti diagnoosin varmistuttua.

- Reuman hoidossa moniammatillisuus on onnistuneen hoidon avain. Jos hoito saadaan onnistumaan ensimmäisen kahden vuoden aikana, potilaan jatkoennuste on hyvä, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin reumapoliklinikan osastonylilääkäri Tuulikki Sokka-Isler.

Moniammatillisuutta korostaa myös JYTE:n palvelujohtaja Mauri Paajanen, jonka mukaan reumadiagnoosin saanut potilas tarvitsee tukea ja opastusta sairauden hoitoon eri ammattilaisilta myös perusterveydenhuollosta.

- Reuman hoidossa käytetään voimakkaita lääkkeitä ja niiden sivuvaikutukset voivat pelottaa potilasta. Vaarana on tällöin lääkityksen keskeytyminen. Moniammatillisessa hoitomallissa reumapotilaiden tukena on reumapolin henkilöstön lisäksi Kyllössä toimiva reumahoitaja tai eri terveysasemien sairaanhoitajat, joiden kanssa voi puhua sairaudesta ja kysyä siihen liittyvistä huolenaiheistaan. Potilas saa perusterveydenhuollossa tukea hoitoonsa myös fysioterapeuteilta, jotka opastavat oman lihaskunnon ylläpitämisessä ja sopivien apuvälineiden löytämisessä.

Mauri Paajanen ja Tuulikki Sokka-Isler uskovat yhdessä laaditun mallin vähentävän asiakkaan pompottelua paikasta toiseen ja parantavan hoitoa.

- Olemme yhdessä arvioineet, paljonko hoitoresurssia meillä on käytössä ja rakentaneet mallin siltä pohjalta. Hoitopolun rakentaminen yhdessä helpottaa molempien osapuolien toimintaa, sillä nyt tiedetään kaikilla tasoille, kenelle hoito milloinkin kuuluu.

Omalle terveysasemalle vai Kyllön reumavastaanotolle?

Kaikki JYTE-alueen uudet nivelreuma- ja uudet nivelpsoripotilaat ohjataan jatkossa erikoissairaanhoidosta saamaan jatkohoitoa Kyllön reumavastaanotolle. Kun sairaus saadaan lääkehoidolla remissioon, eli rauhalliseen vaiheeseen, potilas voidaan Kyllöstä ohjata saamaan jatkohoitoa omalle terveysasemalle kahden vuoden kuluttua diagnoosista. Vaikeaa reumaa sairastavia hoidetaan tarvittaessa pitempään Kyllössä.

Kyllössä hoidetaan myös harvinaista sidekudossairautta sairastavat potilaat. Lapsireumapotilaiden lääkepistokset annetaan Kyllön reumahoitajan vastaanotolla, elleivät vanhemmat pistä lääkettä lapselleen. Selkärankareumaa ja lihasreumaa sairastavat potilaat ohjataan erikoissairaanhoidon reumapoliklinikalta suoraan omalle terveysasemalle.

Potilaan siirto hoitavasta paikasta toiseen tehdään saattaen vaihtamalla. Yhteinen potilastietojärjestelmä takaa sen, että potilasta koskeva tieto ja hoitosuunnitelmat ovat käytettävissä kaikilla potilasta hoitavilla tahoilla.

- Tiedonkulku varmistetaan jokaisen potilaan kohdalla. Kyllön reumavastaanotolta otetaan yhteyttä potilaan omalle terveysasemalle, kun potilaan siirtyminen sinne on ajankohtaista. Terveysaseman hoitavalle lääkärille ja omasairaanhoitajalle menee tarkat ohjeet siitä, miten potilaan hoito tulee järjestää, lupaa reumahoitaja Anne Nummela.

Kauempana asuvat potilaat voivat valita hoitavan paikan

Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten asukkailla on mahdollisuus valita, haluavatko he saada Kyllön reumavastaanoton palveluita vai hoitoa omalta terveysasemaltaan. Jos hoitoa jatketaan potilaan omalla terveysasemalla, henkilöstö voi asemalta käsin pyytää reumahoitajan tai reumalääkäreiden konsultointia esimerkiksi jatkohoidon suhteen.

Jos potilas valitsee hoitavaksi paikakseen Kyllön, arvioidaan aina vuosikontrollien yhteydessä, mikä reumatilanne on. Jos reuma on rauhallisessa tilassa, hoito voidaan siirtää omalle terveysasemalle.

Kaikkien JYTE-alueen asukkaiden osalta pistoshoidon voi saada halutessaan myös omalla terveysasemalla. Tällöin Kyllön reumavastaanotolla käydään vain vuosikontrolleissa.

- Pistosten hoitaminen omalla terveysasemalla säästää erilliset reissut Kyllön terveysasemalle, Anne Nummela toteaa.

Reuman seuranta jatkuu myös erikoissairaanhoidossa kahden vuoden ajan diagnoosista. Tämän jälkeen kontrollit harvenevat, jos reuma on rauhallinen.

Lisätietoja: palvelujohtaja Mauri Paajanen, p. 050 561 1534 tai
reumahoitaja Anne Nummela, p. 050 311 9984 (tavoitettavissa reumahoitajan puhelintunnilla ma–to klo 9.15–10.15 sekä klo 13–14)

Pitkäaikaishoitoa keskitetään Jyväskylässä Keljon vanhainkodin tiloihin

– Muutoksen myötä palveluasumisen paikkoja lisätään Jokivarressa

Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluissa tehostetaan ympärivuorokautisen hoidon palvelurakennetta keskittämällä pitkäaikaishoitoa Keljon vanhainkodin tiloihin ja lisäämällä tehostetun palveluasumisen paikkoja Jokivarressa.

Muutos tapahtuu siten, että vuoden 2014 alusta lähtien Jokivarren palvelutalon kahdessa kerroksessa olleet pitkäaikaishoidon asukaspaikat muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi. Uusille paikoille muuttaa tämän hetkisen suunnitelman mukaan kaikki Keljon vanhainkodin tiloissa olleen muistisairaiden hoivayksikön Ruusulan asukkaat (15) vuoden alussa. Ruusulalta vapautuvat tilat Keljossa otetaan kokonaisuudessaan pitkäaikaishoitoa tarvitsevien asiakkaiden käyttöön.

Vanhuspalveluiden palvelurakennetta uudistetaan siksi, että palveluasumiseen tarvitaan lisäpaikkoja samalla kun pitkäaikaishoidon asukaspaikkojen tarve vähenee. Keskittämällä pitkäaikaishoidon potilaat Keljoon, Jokivarren kerrostiloihin saadaan 15 tehostetun asumisen palvelupaikkaa lisää.

Muutos tasa-arvoistaa palveluiden saantia

Muutos tasa-arvoistaa palveluiden saantia. Tällä hetkellä Keljon pitkäaikaishoidon osana toimivan Ruusulan muistisairaiden asukkaiden toimintakyky on huomattavasti parempi kuin muiden pitkäaikaishoidossa olevien asukkaiden.

- Muutos tehdään perustuen asukkaiden toimintakykyyn. Pitkäaikaishoitoa annetaan niille asukkaille, joiden toimintakyky sitä vaatii. Tehostettuun palveluasumiseen ohjataan niitä asiakkaita, joiden toimintakyky on selvästi pitkäaikaishoidossa olevia parempi. Yhteiset kriteerit palveluiden saamiselle tasa-arvoistavat palveluiden saantia ja palveluista maksettavia asiakasmaksuja Jyväskylässä, kertoo ympärivuorokautinen asumisen ja hoidon palvelujohtaja Eeva-Liisa Saarman.

Jokivarren palvelutalo keskittyy kokonaisuudessaan muistisairaiden hoitoon

Ruusulan asukkaiden muutettua Jokivarteen, Jokivarren palvelutalosta tulee kokonaisuudessaan muistisairaiden hoitoon keskittynyt tehostetun palveluasumisen yksikkö. Muutoksen uskotaan parantavan palveluiden laatua, sillä erikoistuneissa yksiköissä henkilöstön osaaminen saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

- Muistisairaiden hoito on aivan oma erikoisalansa samoin kuin on pitkäaikaishoidonkin potilaiden hoitaminen. Muistisairailla muistiongelmien lisäksi välttämättä ole muita toimintakykyä heikentäviä sairauksia ja siten heidän hoito eroaa toimintakyvyltään selvästi huonompikuntoisista pitkäaikaishoidon asukkaista. Erikoistuneissa yksiköissä mm. sijaistaminen helpottuu ja resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön, Eeva-Liisa Saarman kuvailee.

Muutot tapahtuvat tammikuun alussa – omaisten kanssa keskustellaan marraskuun aikana

Palvelumuutosten myötä Ruusulan asukkaat siirtyvät Jokivarteen vuoden 2014 alussa. Heidän saama palvelu muuttuu samalla pitkäaikaishoidosta tehostetuksi palveluasumiseksi. Jokivarresta Keljoon muuttaa osa pitkäaikaishoitoa saaneista asukkaista. Myös osa henkilöstöstä muuttaa asukkaiden mukana. Tällä halutaan helpottaa mm. muistisairaiden siirtymistä Ruusulasta Jokivarren uusiin tiloihin.

Kaikkia Jokivarren pitkäaikaishoidon asukkaita ei tässä vaiheessa voida siirtää Ruusulalta vapautuviin tiloihin. Myöhemmin, kun Jokivarresta pitkäaikaishoidon paikkoja vapautuu, niihin muuttaa tehostetuttua palveluasumista tarvitsevia jyväskyläläisiä.

Parhaillaan muutoksesta keskustellaan henkilöstön kanssa. Lisäksi vanhuspalvelut järjestää Ruusulan ja Jokivarren 1. ja 2. kerroksen asukkaiden omaisille keskustelutilaisuuden 13.11.2013 klo 18–20.00 Jokivarren palvelutalossa Sointulan tiimissä osoitteessa Tahvosentie 26, 2. krs Jokikartano.

Lisätietoja: Ympärivuorokautinen asuminen ja hoidon palvelujohtaja Eeva-Liisa Saarman, p. 014 266 3825
Vanhus- ja vammaispalveluiden vastuualuejohtaja Sirkka Karhula, p. 014 266 3634

6.-9.-luokkien tyttöjen HPV-rokotukset käynnistyvät marraskuussa Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (JYTE) 6.-9.-luokkien tyttöjen kansallisen rokotusohjelman HPV-rokotukset käynnistyvät marraskuussa. HPV-rokote, papilloomavirusrokote, ehkäisee erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita. Rokote antaa suojan myös eräiden muiden papilloomavirusten aiheuttamia infektioita vastaan.

-Noin 80% naisista saa sukuelinten HPV-infektion elämänsä aikana. Rokote ehkäisee syöpää estämällä HPV-infektion. Koska HPV-infektio on seksiteitse tarttuva infektio, on tyttöjen rokotusiällä merkitystä. Rokote tehoaa parhaiten, kun se annetaan ennen sukupuolielämän aloittamista, sanoo palvelujohtaja Riitta-Maija Hautamäki Jyväskylän neuvola ja kouluterveydenhuollon palveluista.

JYTE:ssä ensimmäisenä rokotetaan 9. luokan tytöt, jotta kolmen pistoksen sarja ehditään antaa ennen peruskoulun päättymistä. Samaan aikaan tai rokotteiden saatavuuden mukaan jatketaan rokotuksia 6. – 8. luokkien tytöille. Kahtena ensimmäisenä vuonna rokotetta tarjotaan yläkoulussa kaikille tytöille, mutta pysyvästi ohjelma pyörii vain 6.-luokkalaisten tyttöjen parissa.

Kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään Cervarix-rokotetta. Rokotussarja sisältää kolme annosta: kaksi ensimmäistä kuukauden välein ja kolmas puolen vuoden kuluttua. Rokotussuojan kesto on 10 vuotta.

HPV-rokote kuuluu tyttöjen rokotusohjelmaan kaikissa Länsi-Euroopan maissa. Rokote on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi. Suomessa rokote on otettu uutena kansalliseen rokotusohjelmaan, jonka tavoitteena on suojata suomalaiset mahdollisimman hyvin rokotuksin estettäviä tauteja vastaan.

-Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä käyty keskustelua rokotteen turvallisuudesta ja rokotusten tarpeellisuudesta. Esitetyt väitteet ovat kuitenkin olleet yliampuvia, sillä todellisuudessa rokotetta on testattu vuosia ja siitä saatava hyöty on selkeästi todettu. HPV-viruksen aiheuttama kohdunkaulan syöpä voi kuulostaa nuorten ja heidän vanhempiensa mielestä erittäin kaukaiselta asialta. Gynekologisia syöpiä alkaa esiintyä jo kuitenkin 25- 30 – vuotiailla naisilla. Kohdunkaulan syövän tai sen esiasteiden hoito vaikuttaa aina naisen lastensaantiin, seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. On hyvä, että Suomeenkin saadaan rokote ennaltaehkäisemään näitä syöpiä, kommentoi asiaan Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen kouluterveydenhuollon vastuulääkäri Minna Leppäkynnäs.

Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ohjeiden mukaan alle 12-vuotiaan rokottamiseen tarvitaan huoltajan lupa. 12 vuotta täyttänyt voidaan rokottaa ilman huoltajan lupaa silloin, kun nuori haluaa rokotteen ja terveydenhoitaja arvioi hänen kypsyystasonsa riittäväksi päätöksen tekemiseen. - Jos 12 vuotta täyttänyt haluaa rokotteen, mutta vanhemmat kieltävät, on kouluterveydenhuolto näissä tapauksissa vielä erikseen yhteydessä vanhempiin, sanoo Riitta-Maija Hautamäki.

JYTE-alueella rokotukset hoidetaan kouluterveydenhuollon toimesta oppilaan omalla koululla. Oppilaat ja heidän huoltajansa saavat oman koulun rokotusaikataulun, lupakyselyn lapsen rokottamiseen ja käytännön järjestelyjen tarkemmat tiedot Wilma-järjestelmän kautta tai kirjeenä kotiin. Lisätietoja rokotteesta saa omalta kouluterveydenhoitajalta.

Lisätietoja:
palvelujohtaja Riitta-Maija Hautamäki, neuvola-, kouluterveyden- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut, p. 014 266 2813
osastonhoitaja Pirjo Pietarinen, kouluterveydenhuolto, p. 014 266 2248
kouluterveydenhuollon vastuulääkäri Minna Leppäkynnäs, p. 014 266 0861

Kauppa-Lopo –kansanmusiikkinäytelmä avaa Minna Canthin juhlavuoden Jyväskylän kaupunginteatterissa

Minna Canthin syntymästä on vuonna 2014 kulunut 170 vuotta. On syytä juhlistaa tuon mainion näytelmäkirjailijan ja oman aikansa vaikuttajanaisen syntymän juhlavuotta Kauppa-Lopo –esityksellä.

Tarina kertoo hyväsydämisestä kiertävästä kaupustelijasta Kauppa-Loposta. Kantava teema on tämän irtolaisnaisen, – nykykielellä syrjäytyneen, mutta lahjakkaan naiskauppiaan kamppailu kaidalta polulta takaisin hyväksytyksi yhteisön jäseneksi. – Näytelmä on uskollinen kirjailija Minna Canthin samannimisen novellin hienolle ihmiskuvaukselle, kielelle ja puhuttelevalle tarinalle. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat 1880- luvun Jyväskylään, kertoo esityksen ohjaaja ja käsikirjoittaja Tuija Töyräs.

Jyväskylän Kauppa- Lopo on kansanmusiikkinäytelmä, joka tuo rehevällä tavalla suomalaisen kansanmusiikin osaksi tarinan kerrontaa. Kansanlaulut ovat osa henkilöiden jokapäiväistä elämää; Ihmiset laulavat iloonsa ja suruunsa, he laulavat epätoivosta ja rakkaudesta Pelimannina näyttämöllä säestää Jyväskyläläisille tuttu viulisti Ville Ojanen.

Minna Canth monien tuntojen tulkki, arvostettu näytelmäkirjailija, yhteiskuntavaikuttaja - ja kauppias

Minna Canth osasi toimia tulkkina ja siltana eri yhteiskuntaluokkien välillä. Hän osasi kirjoittaa sekä alemman että ylemmän yhteiskuntaluokan tuntoja. Kauppa-Lopon herättämät kysymykset ovat yhä tänä päivänäkin ajankohtaisia; Miten autamme syrjäytyneitä? Mitä on yhteisöllisyys? Mitä tapahtuu, jos kuilu menestyjien ja putoajien välillä kasvaa?

Minna Canth otti omana aikanaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin mm. kirjoittamalla sanomalehdissä. Miehensä kuoltua hän elätti itsensä ja seitsemän lastaan ottamalla hoitoonsa isänsä jättämän kauppapuodin, vaikka kauppiaan ammattia paheksuttiin jopa hänen lähipiirissän. Liiketoimet takasivat taloudellisen toimeentulon, jonka turvin Canth pystyi keskittymään kirjoittamiseen, jonka hedelmistä saamme vieläkin nauttia.

Kauppa-Lopon ohjaa ja käsikirjoittaa Tuija Töyräs (vier.) , lavastaa Risto Nykänen ja puvut suunnittelee Tuovi Räisänen ja valot Tuukka Toijanniemi. Musiikki on Jyrki Heikkilän käsialaa ja koreografian tekee Myrskyluodon Maijan koreografiasta tuttu Petri Kauppinen.

Nimiroolissa roolissa nähdään Taina Reponen ja muissa rooleissa Tytti Vänskä, Jouni Salo, Salli Suvalo, Raisa Vattulainen, Hannu Lintukoski, Maritta Viitamäki, Joni Leponiemi , Miikka Tuominen, Piia Mannisenmäki, Jorma Böök, Henri Halkola, Hannu Hiltunen, Henri Halkola, Jukka- Pekka Mikkonen ja Jouni Innilä. Pelimannina on viulisti Ville Ojanen.

Ensi-ilta on 18. tammikuuta 2014 Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Lisätietoja:
ohjaaja Tuija Töyräs p. 050 564 4159
teatterinjohtaja Kari Arffman p. 040 703 4735
tiedottaja Sirkka Helke, p (014) 266 4174, 0503407293

http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/kauppalopo

http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#KauppaLopo