Jyväskylän kansalaisopiston yleisötilaisuudet marraskuu 2013

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Jyväskylän kansalaisopisto 80 vuotta

Kunnallistalolta pääkirjaston kumppaniksi
Ti 12.11. klo 18.00–19.30
Jyväskylän kaupunginkirjasto / Minnansali, Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
Museonjohtaja, FM Heli-Maija Voutilainen
80-vuotiaan Jyväskylän kansalaisopiston vaiheisiin liittyy paljon mielenkiintoista rakennushistoriaa. Toiminta käynnistyi syksyllä 1933 Jyväskylän Kunnallistalossa. Vanha raatihuone ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo Kuntalakin tulivat opiskelijoille tutuiksi. Kaupunginkirjaston kanssa yhteinen opistorakennus valmistui arkkitehtikilpailun jälkeen vuonna 1980. Luennolla tutustutaan näihin ja muutamiin muihin historiallisiin rakennuksiin, joissa opiston päätoimipisteet ovat eri aikoina sijainneet.

Järjestäjät
Jyväskylän kansalaisopisto
Keski-Suomen museo

Lisätiedot
Sini Louhivuori, rehtori, Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64087

Jyväskylän kansalaisopisto 80 vuotta -juhlanäyttely
1.–30.11.2013
Palokan aluekirjasto / Galleria Palkki, Koivutie 5, 40250 Jyväskylä
Avoinna
ma–pe klo 10–19, la klo 11–15
Pyhäinpäivän aattona pe 1.11. klo 10–17, pyhäinpäivänä la 2.11. suljettu

Lisätiedot
Eija Aitola, suunnittelijaopettaja
p. 014 26 64069
Timo Junkala, teknisen työn opettaja
p. 014 26 67404
Jarmo Laaksonen, suunnittelijaopettaja
p. 014 26 64075
Minna Lahdenperä, kuvataiteen opettaja
p. 014 26 64085
Jyväskylän kansalaisopisto

Muut yleisötilaisuudet

Ikäihmisten palvelupäivä
Ti 5.11. klo 12.00–15.00
Luhangan vanhainkoti, Hakulintie 3, 19950 Luhanka
Viihdymme yhdessä ajankohtaisten aiheiden äärellä, ohjaajana Meeri Ruuti. Marraskuussa aiheena ovat runot, joita lausuu mm. Kaarina Uljamo. Ei ennakkoilmoittautumista eikä kurssimaksua. Lounaan hinta on 8,20 €.

Järjestäjät
Jyväskylän kansalaisopisto
Luhangan kappeliseurakunta
Luhangan kunta

Lisätiedot
Sini Louhivuori, rehtori, Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64087

Ikäihmisten palvelupäivä
Ke 6.11. klo 10.00–13.00
Korpilahden seurakuntatalo, Kirkonmäentie 1, 41800 Korpilahti
Viihdymme yhdessä ajankohtaisten aiheiden äärellä vapaa-aikaohjaaja Arja Antikaisen johdolla. Lopuksi nautimme omakustanteisen lounaan. Ei ennakkoilmoittautumista eikä kurssimaksua.

Järjestäjät
Jyväskylän kansalaisopisto
Jyväskylän kulttuuripalvelut
Jyväskylän seurakunta

Lisätiedot
Sini Louhivuori, rehtori, Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64087

Kylillä kummittelee
Ti 19.11. klo 18.00–19.30
Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä
Suomen Kotiseutuliitto valitsi Saarijärvi Seuran julkaiseman kirjan Kylillä kummittelee vuoden 2012 kirjaksi. Seuran julkaisutoimikunnan puheenjohtaja Lauri Koskinen toimikuntakumppaneineen kertoo saarijärveläisistä, YTT Esa Sironen puolestaan jyväskyläläisistä kummituksista. Paikalle toivotaan myös kummituksia tavanneita tai kummitustarinoita kokeneita.

Kylä tutuksi -luentosarjassa pohditaan Jyväskylän kaupungin ja seudun menneisyyttä ja tulevaisuutta eri näkökulmista. Luennot avaa Jyväskylä Seuran puheenjohtaja Mirja Knuuttila. Luentosarja on suunniteltu osaksi Jyväskylä Seuran 60-vuotistapahtumia.

Järjestäjät
Jyväskylän kansalaisopisto
Jyväskylä Seura ry
Keski-Suomen museo

Lisätiedot
Mirja Knuuttila, puheenjohtaja, Jyväskylä Seura ry
040 723 7363

"Olla naisena yksin näin suuren perheen päänä ja samaan aikaan hallitsevana monarkkina" – Englannin kuningatar Viktorian (1819–1901) perhe-elämä
Ti 19.11. klo 18.00–19.30
Jyväskylän kansalaisopisto / Luentosali , Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
Anna Niiranen, FM
Yleinen historia, Historian ja etnologian laitos
Yli kuuden vuosikymmenen ajan Britanniaa hallinnut kuningatar Viktoria on yksi tunnetuimmista monarkeista Euroopan historiassa. Valtaistuimelle 18-vuotiaana noussut Viktoria solmi avioliiton serkkunsa prinssi Albertin kanssa ja synnytti myöhemmin yhdeksän lasta. Vallan, avioliiton ja äitiyden yhdistäminen ei aina kuitenkaan ollut helppoa 1800-luvun vaikutusvaltaisimmalle naiselle.

Kuninkaallisia rakastajattaria ja viiksivalluja: historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia politiikkaan ja sukupuoleen -luentosarjassa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat avaavat tuoreita näkökulmia naiseuteen ja mieheyteen 1700-luvulta aina nykypäiviin asti. Eri aikoihin ja paikkoihin johdattavat luennot tarjoavat värikkään katsauksen naisiin vallan kahvassa, politiikan ja yksityiselämän rajapintoihin, poliittisiin liikkeisiin ja ulkonäön kulttuurisiin merkityksiin.

Järjestäjät:
Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry
Jyväskylän kansalaisopisto

Lisätiedot
FM Tuomas Laine-Frigren, Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry
p. 040 8053 991

http://www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto

Jyväskylän kaupungin syntysanojen lausujan veistos pystytetty Kirkkopuistoon

Majuri Rosenbröijer katsoo kohti kaupungintaloa. Majuri Carl Christian Rosenbröijer (vuoteen 1819 Bröijer) (1762–1832) oli Uddegårdia eli nykyistä Jääskelän tilaa Oravasaaressa isännöinyt aatelismies, joka teki aloitteen Jyväskylän kaupungin perustamiseksi Laukaan pitäjänkokouksessa pitämällään puheenvuorolla 1823.

Kuvanveistäjä Kauko Räsäsen tekemä C.C. Rosenbröijerin muistopatsas valmistui vuonna 1962. Rintakuvan lahjoitti Jyväskylän kaupungille konsuli Rosenbröijer kaupungin 125-vuotisjuhlien yhteydessä.

Lahjoituksessa edellytettiin, että veistos pystytetään ulkosalle. Aluksi rintakuva sijoitettiin kuitenkin kaupunginvaltuuston istuntosaliin. Salin restauroinnin yhteydessä sille piti löytää uusi paikka ja vuonna 1981 museonjohtajan esityksestä se päätettiin sijoittaa kaupungintalon edustalle. Siirron yhteydessä vuonna 1987 veistokselle valmistettiin sen nykyinen graniittinen, ulkotilaan suunniteltu jalusta.

Kaupungintalon peruskorjauksen alkaessa vuonna 2011 veistos poistettiin kaupungintalon edestä ja sijoitettiin välivarastoon Jyväskylän museopalveluiden kokoelmakeskukseen.

Jo tuolloin Jyväskylän kaupungin julkisen taiteen työryhmässä käydyssä keskustelussa kritisoitiin teoksen ahdasta sijaintia kaupungintalon edustalla. Parempana vaihtoehtona nähtiin Kirkkopuiston Paraatiaukion laidalla kaupungintaloa vastapäätä oleva vapaa nurmikkoalue, johon teos on nyt lokakuun lopulla 2013 sijoitettu. Teoksen perustuksen rakennutti kaupunkirakennepalvelut ja teoksen siirrosta sekä hoidosta vastaa Jyväskylän kaupungin tilapalvelu.

Lisätietoja:
Jaana Oikari, Jyväskylän taidemuseo
amanuenssi, kokoelmat, arkistot, kirjasto
puh. 014 2664392, 050 311 8903

Keskisuomalaisella kirjastokortilla ilmaiseksi Jyväskylän museoihin talvikaudella

Marraskuun alusta lähtien Keski-Suomen kuntien asukkaat pääsevät vierailemaan ilmaiseksi Jyväskylän museoissa kirjastokorttiaan näyttämällä. Tammikuun loppuun 2014 saakka kestävä kampanja kannustaa seudun asukkaita nauttimaan museoiden palveluista ilman pääsymaksun kynnystä Alvar Aalto -museossa, Keski-Suomen museossa, Jyväskylän taidemuseossa ja Suomen käsityön museossa.

Viime vuonna kampanja toteutettiin ensimmäistä kertaa Alvar Aalto -museossa ja Keski-Suomen museossa, nyt mukana ovat nyt myös Jyväskylän taidemuseo ja Suomen käsityön museo. Hyvien kokemusten kannustamana käytäntöä haluttiin jatkaa, sillä museoiden kävijämäärät nousivat ja asiakaspalaute oli positiivista.

Kokeilu sai alkunsa syksyllä 2012 järjestetystä Tulevaisuuden museo -yleisötilaisuudesta, jossa tuli esille toive päästä ilmaiseksi museoihin. Kirjastokortti valikoitui sisäänpääsyn välineeksi, koska se on ilmainen, paikallinen ja kaikkien asukkaiden saatavissa.

Lisätietoja:

Alvar Aalto -museo
museolehtori Mirkka Vidgrén, p. 0400 254 708, mirkka,vidgren@alvaraalto.fi

Keski-Suomen museo
museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius, p. 014 266 4363, tuula.vuolio-vallenius@jkl.fi

Jyväskylän taidemuseo
kuraattori Leena Lokka, p. 050 542 0527, leena.lokka@jkl.fi

Suomen käsityö museo
museonjohtaja Simo Kotilainen, p. 014 266 4367, simo.kotilainen@jkl.fi

Jyväskylän pääkirjastossa ja Vaajakosken aluekirjastossa tapahtuu Kansallisen pelipäivän viikolla 45

Kansallista pelipäivää vietetään lauantaina 9.11.2013 ja koko viikko 45 on pelien teemaviikko. Pelikasvattajien verkoston järjestämän teemaviikon tavoitteena on saada lapset ja aikuiset pelaamaan yhdessä ja keskustelemaan pelaamisesta.

Digitaalisia pelejä pelaavat lähes kaikki alle 18-vuotiaat, mutta peleihin liittyy paljon ennakkoluuloja ja oletuksia. Pelipäivä pyrkii esittelemään kaikkea mitä kuuluu pelikulttuuriin.
Lisätietoja Pelipäivästä http://www.meku.fi/pelipaiva/

Kansallisen pelipäivän viikolla 4.–10.11. Jyväskylän kirjastoissa pelataan niin konsolipelejä kuin lautapelejäkin ja tutustutaan ensi vuonna julkaistavaan ”Lohikäärmemaa” -lukudiplomipeliin. Tule mukaan ja tuo kaverisikin!

Tiistaina 5.11. klo 14–18
Pääkirjaston Satu- ja pelihuone Peukaloisessa on paikalla nuoriso-ohjaaja Heikki Viinikainen pelaamassa ja opastamassa konsolipelien pelaamisessa. Käytettävissä on pelihuoneen Wii U sekä XBOX 360 -konsolit ja monia pelivaihtoehtoja. Tule, tutustu ja pelaa!

Torstaina 7.11. klo 14–18
Pääkirjaston Satu- ja pelihuone Peukaloisessa on paikalla nuoriso-ohjaaja Heikki Viinikainen pelaamassa ja opastamassa konsolipelien pelaamisessa. Käytettävissä on pelihuoneen Wii U sekä XBOX 360 -konsolit ja monia pelivaihtoehtoja. Tule, tutustu ja pelaa!

Lauantaina 9.11. klo 12–15
Lohikäärmesaari kutsuu! Tutustu ensi vuonna julkaistavaan ”Lohikäärmemaa” -lukudiplomipeliin pääkirjaston lastenosastolla. Kirjastolla pelattavat lautapelit ja pelihuone ovat myös käytössä. Pelihuoneessa ajanvaraus, p. 014 266 4113.

Lauantaina 9.11. klo 11–15
Tervetuloa pelaamaan lautapelejä Vaajakosken aluekirjastoon!
Paikalla on Jyväskylän Lautapeliseuran jäseniä pelaamassa ja kertomassa peleistä. Pelipäivänä paljastetaan myös Vaajakosken aluekirjastoon hankitut lautapelit, joita voi kirjastossa pelata pelipäivän jälkeenkin

Pääkirjasto, Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto

Vaajakosken aluekirjasto, Urheilutie 36 B, 40800 Vaajakoski
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/vaajakoski

Vapaa pääsy

Järjestäjät

Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto
Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut
Jyväskylän lautapeliseura

Lisätietoja

Katri Niskanen
kirjastonhoitaja, lasten- ja nuortenosasto
Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto
p. 014 266 4113

tai

Piia Hietamies
kirjastonhoitaja, Vaajakosken aluekirjasto
Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto
p. 014 266 4144

Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunnan seuraava kokous on 6.11.2013

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan kokouksen aiheita ovat muun muassa:
- Talouden kolmannesvuosiraportti
- Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2015-2018 ja liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin haettavat avustukset vuonna 2014
- Terveys- ja erityisliikunnan palveluketjun tiivistäminen Jyväskylässä

Esityslistan voi lukea netistä: http://www3.jkl.fi/paatokset/klltk/2013/06111615.1/index.htm

ja liitteisiin tutustua osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=KLLTK&pvm=6%2e11%2e2013%2016%3a15%3a00

Kuntalaistilaisuudessa Tikkakoskella paljon kysymyksiä

Parisataa aktiivista kuntalaista oli paikalla keskustelemassa kaupungin palveluista luottamus- ja virkamiesjohdon kanssa torstai-iltana 31.10. kuntalaistilaisuudessa Luonetjärven koululla Tikkakoskella. Kysymyksiä esitettiin erityisesti terveyspalveluista, kouluista, uimahallista ja liikennejärjestelyistä.

Tilaisuuden osallistujat ehdottivat pohdittavaksi myös uusia ideoita esimerkiksi lääkäripulan ratkaisemiseksi. Monet toivoivat lisää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, muun muassa yrityksiä ja järjestöjä haastettiin mukaan Tikkakosken kehittämiseen. Useassa puheenvuorossa tikkakoskelaisia innostettiin mukaan oman asuinalueen aktiivisiksi kehittäjiksi.

Katso kuntalaistilaisuuden 31.10.2013 videotallenne

Kaupunki järjestää vastaavanlaisia keskustelutilaisuuksia myös ensi vuonna.

Neuvontaa nuorten raha-asioihin OhjausLaturi-neuvontapisteellä Jyväskylässä

Pankin talousneuvojat opastavat ja neuvovat torstaina 7.11. klo 14–16 ja keskiviikkona 20.11. klo 14–16 Jyväskylän Veturitallien OhjausLaturi-neuvontapisteessä, jos nuorten raha-asiat huolettavat tai oma budjetti kaipaa hiomista.

OhjausLaturi ohjaa ja auttaa opiskelupaikkojen, asunnon tai työpaikan hakemisessa. Neuvontapiste on avoinna tiistaisin klo 14–16. Neuvontapisteessä ohjausta antavat OhjausLaturin koordinaattori, etsivän työn ohjaajat sekä vierailijoina eri alan ammattilaisista koostuva tiimi. OhjausLaturiin saa yhteyden puhelimitse 050 373 4139.

OhjausLaturi on ohjaus- ja neuvontapalvelu 13–29-vuotiaille nuorille

Neuvontapistepäivystyksen lisäksi OhjausLaturi tekee ohjaustyötä opinto-ohjaajien, päättö-luokkalaisten ja koulunsa päättäneiden kanssa sekä järjestää etsivän työn ohjaajien kanssa kesäpäivystyksen niille, jotka eivät ole saaneet toisen asteen opiskelupaikkaa. Palvelusta vastaan Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut.

Lisätietoja:

Katja Aappola-Lindström, puhelin 014 266 0941
koordinaattori
Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut

NYTKE 2 -kohtaamisen tavoitteena toimivampi nuorten palveluverkosto – myös nuoret mukana

NYTKE 2 -kohtaaminen kokoaa Jyväskylän seudun nuorten yrittäjyyden, työllisyyden ja osallisuuden parissa työskenteleviä sekä nuoria Jyväskylän Veturitalleille keskiviikkona 6.11.

Kohtaamisessa Jyväskylän seudun nuorten parissa toimivat keskustelevat, kehittävät ja verkostoituvat ja kuulevat nuorten näkemyksiä nuorille suunnatuista palveluista. Tavoitteena on toimivampi palveluverkosto ja uusien työkalujen löytäminen arjen työhön.

Päivän ohjelmassa kuullaan muun muassa Koppari-hankkeen rakenteilla olevasta palvelukartasta sekä nuorten näkökulmia palveluista ja heille suunnatuista toiminnoista sekä niihin liittyvistä ongelmakohdista.

– Ensimmäinen NYTKE -kohtaaminen järjestettiin viime kesäkuussa, jonka palautteiden perusteella havaittiin suuri tarve nuorten kanssa toimivien yhteiselle keskustelulle. Osallistujat pitivät erityisen tärkeänä nuorille suunnattujen palveluiden kartoittamista, kertoo työhönvalmentaja Tiina Mäenpää-Korhonen Nuorten Taidetyöpajalta.

– NYTKE on loistava mahdollisuus päästä keskustelemaan ratkaisukeskeisesti eri tahojen näkökulmat huomioiden toimijakentällä toimimisesta, ohjaamisesta ja nyt myös nuorten ääni saadaan tilaisuudessa kuuluviin, sanoo valmennuspäällikkö Tarja Sovijärvi Nuorten Keski-Suomesta.

NYTKE 2 järjestetään Jyväskylän Veturitalleilla, Siperian tilassa keskiviikkona 6.11.2013 klo 8.45 – 15.00.

NYTKE -kohtaamisen järjestävät Nuorten Keski-Suomi ry, Jyvässeudun 4H-yhdistys, Jyväskylän kaupungin Nuorten Taidetyöpaja ja Töihin!-palvelu.

Lisätietoja

Tarja Sovijärvi p. 044 0124 609, tarja.sovijarvi(at)nuortenkeskisuomi.fi
valmennuspäällikkö, Nuorten Keski-Suomi ry

Tiina Mäenpää-Korhonen, p. 050 311 8509,
työhönvalmentaja, Jyväskylän kaupungin Nuorten Taidetyöpaja

Keski-Suomen kuntien edustajat keskustelivat tänään maakunnan Sote-palveluiden järjestämisen ”rautalankamallista”

Keski-Suomen kuntien luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat kokoontuivat tänään Laajavuoreen keskustelemaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin teettämästä selvityksestä, jossa käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman peruslinjauksia maakunnassa.

Niin sanottua ”Sote-rautalankamallia” tilaisuudessa esittelivät selvityksen valmistelleet Seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja Reijo Räsänen ja perusturvaliikelaitos Saarikan toimitusjohtaja Mikael Palola. Palola korosti heti puheenvuoronsa aluksi, ettei selvityksessä ole käsitelty tai perusteltu sote-integraation tarpeellisuutta, eikä integraation mahdollisesti mukanaan tuomia hyötyjä tai haittoja vaan tehty objektiivista tarkastelua palveluiden järjestämismallista, hallinnosta, rahoituksesta jne. Selvityksen lähtökohtana on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportin linjaukset. Palveluiden tuottamistapoihin ”rautalankamalli” ei ota kantaa.

Osallistujia kiinnosti erityisesti maakunnallisten sote-palveluiden hallintomallien erot ja yhteneväisyydet. Palola totesi, ettei hallintomallilla sinänsä ole merkitystä palveluiden järjestämisen kannalta, sillä riippumatta siitä, mikä hallintomalli on, palvelut tulee järjestää väestölle samoilla periaatteilla.

Palola totesi esityksensä päätteeksi, että tämänhetkinen lain valmistelutilanne ohjaa vastuukuntamalliin. Tästä johtuen raportissa esitetään, että Keski-Suomessa yhdistetään perus- ja erikoistason sote-palvelut yhdeksi alueelliseksi järjestämiskokonaisuudeksi. Perustason alueita ei Keski-Suomessa muodosteta. Sote-uudistuksen väliraportin mukaisesti selvityksessä sote-alueen hallinto esitetään järjestettäväksi vastuukuntamallilla, jossa vastuukuntana on Jyväskylän kaupunki.

Lopuksi Palola kuitenkin korosti, että vaikkei nykyinen väliraportin linjaus mahdollista kuntayhtymämallia, on sote-mallin peruslinjaukset yhtälailla mahdollisia toteuttaa kuntayhtymämallin pohjalta, mikäli laki sen myöhemmin mahdollistaa ja kunnat niin päättävät. Kuntien puheenvuoroissa maakunnan alueen sote-integraatiota kannatettiin, mutta vastuukuntamalli herätti epäilyjä. Pelkoa herätti mm. se, että vastuukuntamallissa päätösvalta karkaa kunnilta ja lisää näennäisdemokratiaa sekä se, että pienten kuntien tarpeet eivät tule kuulluksi järjestämisvastuussa olevassa vastuukunnassa.

Rahoitusmalliksi kapitaatiomalli?

Palveluiden rahoitusta järjestämismallissa esitteli Seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja Reijo Räsänen. Rautalankamallin mukaan sote-alueen rahoitus järjestetään soveltaen yksikanavarahoitusmallin periaatteita. Räsäsen mukaan malli poistaa palveluiden järjestämisen osaoptimoinnin ja rahavirtojen siirrot kuntien kukkaroista toiseen. Keski-Suomessa palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset jaettaisiin kuntien kesken asukaslukujen suhteessa tarve- ja olosuhdetekijöillä huomioituna (ns. kapitaatioperiaate). Lähtökohtana ovat THL:n terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimet.

Räsäsen korosti, että rahoitusmallia mietittäessä palveluiden järjestämisvastuu ja tuottaminen voitaisiin erottaa toisistaan. Tämä voisi tehdä sote-alueen palvelutuotannosta nykyistä monimuotoisempaa. Kuntien puheenvuoroissa palveluiden tuottamistavoista ja -malleista toivottiin lisäselvityksiä. Seminaarissa todettiin, että tuottamistapojen selvitystyötä varten ollaan haettu erillistä Kaste-rahoitusta koko Keski-Suomen alueelle.

Seminaarin järjestivät Jyväskylän perusturvalautakunta, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Itä- ja Keski-Suomen KASTE-aluejohtoryhmä.

”Rautalankamallin raportti” on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi/sote/yhteiset/hallinto

Sivulta löytyy myös ”rautalankamallin” esittelydiat sekä tilaisuudessa puhuneen Laukaan perusturvajohtaja Vuokko Hiljasen esittelydiat. Hiljanen puhui aiheesta Kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta.

Lisätietoja tilaisuudesta: Jyväskylän perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mauno Vanhala, p. 040 359 2137 ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, p. 040 567 5415

Lisätietoja ”rautalankamallista”: Seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja Reijo Räsänen, p. 014 269 5900 ja perusturvaliikelaitos Saarikan toimitusjohtaja Mikael Palola, p. 044 459 8561

Tuikkujahti käynnistyy jälleen Jyväskylän seudulla!

Jyväskylässä, Muuramessa ja Hankasalmella järjestetään jälleen peruskoululaisille suunnattu Tuikkujahti. Tuikkuja jahdataan 1.11.2013 – 31.1.2014 ja kisa on tarkoitettu kaikille peruskoulun 0.- 9. luokkalaisille. Jahti on leikkimielinen kisa ja sen tarkoitus on lisätä luokkien yhteishenkeä.

Tuikkujahti on metallisten tuikkukynttiläkuorten keräyskilpailu, jonka tavoitteena on aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus- ja lajittelutottumuksiaan. Kilpailulla halutaan kiinnittää huomiota myös kotitalouksien materiaalin hyötykäyttöön: pienestä koostaan huolimatta alumiiniset tuikkukuoret ovat arvokasta metallituotteiden uusioraaka-ainetta.

Kilpailun järjestävät Jyväskylän kaupunki, Muuramen kunta, Hankasalmen kunta, Mustankorkea Oy, Total Logistiikkapalvelut ja JAPA ry. Kilpailu on osa Jyväskylän seudun kuntien Sotkutonta päivää! -kampanjaa.

Tuikkujahti kannustaa verkostoitumaan

Metallisten tuikkukuorten keräämisessä kisaillaan peruskouluissa ympäri Suomen 15:n eri jätelaitoksen alueella. Jahti toteutetaan jokaisella alueella omana kilpailunaan. Kilpailun tarkoituksena ei ole lisätä tuikkujen kulutusta, vaan kannustaa koululaisia luovuuteen ja verkostoitumiseen käytettyjen tuikkukuorten etsinnässä.

Kerättyjen tuikkukuorien määrä suhteutetaan luokan oppilasmäärään. Voittaja on luokka, joka kerää eniten tuikkukuoria per oppilas. Jyväskylän seudun kilpailun voittajaluokka saa palkinnoksi toiminnallisen päivän luokan valitsemassa kohteessa. Kilpailuun ilmoittaudutaan marraskuun aikana.

Alumiini kannattaa kerätä talteen

Alumiinin syntypaikkalajittelu on tärkeää myös jätteiden energiana hyödyntämiseen siirryttäessä. Tuikkukuoria keräämällä koululaiset paitsi keräävät arvokasta uusioraaka-ainetta talteen, myös ehkäisevät alumiinin aiheuttamia haittoja jätteenpolttolaitoksissa. Metallien erotteluun tarkoitetut magneetit eivät pysty poistamaan alumiinia muiden jätteiden seasta, sillä alumiini ei ole magnetoituva metalli. Polttolaitoksissa muun jätteen seassa oleva alumiini päätyy polttouuniin, jossa se aiheuttaa vahinkoa sulaessaan kiinni polttoarinaan.

Lisätiedot:
– www.sotkutontapaivaa.fi/tuikkujahti
– koordinaattori Kati Kankainen, JAPA ry, p. 0400 361 365, kati.kankainen[at]jkl.fi
– palvelupäällikkö Piia Aho, Mustankorkea Oy, p. 040 7787 248, piia.aho[at]mustankorkea.fi
– ympäristöpäällikkö Kari Saari, Muuramen kunta, p. 0400 515 630, kari.saari[at]muurame.fi

Jyväskylän jalkakäytävien talvihoito esitetään siirrettäväksi kiinteistöjen vastuulle 1.1.2014 alkaen

Jalkakäytäviä aurataan ja hiekoitetaan Jyväskylässä ensi vuonna pääasiassa kiinteistöjen voimin, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy 2.12. jalkakäytävien talvihoitoa koskevan talousarvioesityksen. Esityksen hyväksyminen merkitsee siirtymistä lainlaatijan tarkoittamaan ensisijaiseen työnjakoon. Sen mukaan jalkakäytävien talvihoidosta vastaavat jalkakäytäviin rajoittuvien tonttien omistajat ja -haltijat.

Taustalla säästöpaineet

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta määrittelee hoitotyöt sekä niihin liittyvät vastuut kunnan ja kiinteistön välillä. Kunta voi päätöksellään ottaa kiinteistöille kuuluvia tehtäviä hoitaakseen tai vastaavasti luopua niistä.

Jyväskylässä jalkakäytävien talvihoitotyöt päätettiin ottaa kaupungin hoitoon vuonna 2006. Tavoitteena oli saada talvihoidon laatu tasaisemmaksi sekä kohdella kaikkia kiinteistönomistajia tasapuolisesti, jokaisen kiinteistön kohdalle kun ei hoidettavaa jalkakäytävää osu.

– Olisimme mieluusti jatkaneet jalkakäytävien talvihoitoa entiseen malliin, mutta säästötavoitteiden saavuttamiseksi palveluista on karsittava. Jalkakäytävien talvihoitoa esitetään säästökohteeksi, koska se ei ole kaupungin lakisääteinen tehtävä. Lakisääteisistä palveluista ei voi karsia, toteaa katupäällikkö Tuula Smolander kaupunkirakennepalveluista.

Jalkakäytävien talvihoitovastuiden siirto kiinteistöille keventää kaupungin kustannuksia vuosittain noin 400 000 eurolla.

Esitetty työnjako 1.1.2014 alkaen

Vastuu jalkakäytävien talvihoidosta esitetään siirrettäväksi kiinteistöille heti vuoden 2014 alussa. Jalkakäytävällä tarkoitetaan jalankulkijoille varattua aluetta kadun laidassa. Taajamassa jalkakäytävä on yleensä erotettu ajoradasta reunakiveyksellä. Jalkakäytävä voi olla myös rakenteellisesti selkeällä rajaviivalla, puurivistöllä tai tasoerolla viereisestä pyörätiestä erotettu jalankulkukäytävä. Jalkakäytävää ei aina ole merkitty erikseen liikennemerkillä.

Kiinteistönomistajan tai -haltijan vastuulle siirtyisi tonttiin rajoittuvan jalkakäytävän auraus, hiekoitus ja kevään hiekanpoistotyö. Myös ajoradan aurauksesta syntyneiden lumivallien poistaminen jalkakäytäviltä tai niiden vierestä kuuluisi jatkossa kiinteistöille. Kiinteistöjen vastuu ulottuisi talvisin myös katuojien ja sadevesikourujen toimivuudesta huolehtimiseen niin, että ne eivät tukkeudu lumesta tai jäästä. Jalkakäytävällä kiinteistön kohdalla sijaitsevan bussipysäkin talvihoito kuuluisi myös kiinteistölle.

Kaupunki vastaisi jatkossa talvisin ajoradoista ja pyöräteistä, myös yhdistetyistä sekä rinnakkaisista pyörätie-jalkakäytävistä. Puistoihin sekä muihin yleisiin alueisiin rajoittuvat jalkakäytävät jäisivät myös kaupungin hoitoon.

Osa kadunvarsikiinteistöistä kuuluu kaupungille. Näille kuuluvista tehtävistä vastaa Jyväskylän Tilapalvelu, joka muiden kiinteistönomistajien tapaan huolehtisi kiinteistöjensä kohdalla sijaitsevien jalkakäytävien talvihoidosta.

Laki ohjenuorana

Mikäli jalkakäytävien talvihoito siirtyy kiinteistöille, kaupunki seuraa vuodenvaihteen jälkeen tiiviisti hoidon toteutumista. Kiinteistönomistajille ja –haltijoille jaetaan tarpeen mukaan talvihoitoon liittyviä neuvoja, opastusta sekä kehotuksia. Talvihoitotöiden tekemiseen voi kysyä apua alueilla toimivilta kiinteistönhuoltoyhtiöiltä sekä yksityisiltä koneurakoitsijoilta.

Kaupungin aurauskalusto lähtee jatkossakin liikkeelle, kun lunta on satanut kaupungin hoitovastuulla oleville jalkakäytäville kaksi senttiä. Suositeltavaa on, että kiinteistöt pyrkivät samaan. Myös liukkaudentorjuntaan pitäisi ryhtyä mahdollisimman pian liukkauden ilmettyä.

Laki edellyttää esteettömyyden huomioon ottamista katujen kunnossapidossa. Varsinkin vanhat ja huonosti liikkuvat ihmiset ovat vaarassa, jos jalkakäytävä on talvella puutteellisesti aurattu tai hiekoitettu. Vahingon sattuessa korvausvelvollisuus on aina kunnossapidosta vastaavalla toimijalla, jos tämän voidaan osoittaa laiminlyöneen hoitovelvollisuuksiaan.

Lisätietoja:
- katupäällikkö Tuula Smolander, p. 014 266 5137, tuula.smolander[at]jkl.fi
- www.jyvaskyla.fi/kadut/talvihoito/talvihoito2014
- Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780669
- Ympäristöministeriön Kadut kuntoon –opas: http://tinyurl.com/kadutkuntoon

Anna Ruth
VAHINKO: Accident/Damage
Keski-Suomen museossa
9.11.2013 –12.1.2014

Anna Ruth on kanadalainen kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee nykyisin Jyväskylässä. Hänen näyttelynsä VAHINKO: Accident/Damage luo katseen vierasperäisiin kasveihin.

Saavuin Suomeen Pohjois-Amerikasta Manner-Euroopan kautta, aivan kuten Lupiini kaksisataa vuotta aikaisemmin. Molemmat päädyimme Suomeen hyvien päämäärien tuomana ja molemmat jäimme tänne vahingossa. Nyt Suomi on kotimme. Me osallistumme yhteiskunnan muotoutumiseen, vaikutamme ympäröivään luontoon, olemme jatkaneet sukujamme täällä ja menestyneet.

Idea tähän näyttelyyn alkoi muotoutua marraskuussa 2006 ollessani Etelä-Afrikan Johannesburgissa kolmikuukautisessa taiteilijaresidenssissä. Jakaranda-puu kukkii seudulla ensimmäisenä keväisin ja minä lumouduin kauniista violeteista kukista, jotka peittivät kaupungin kuin lumi. Myöhemmin kuulin, että Jakaranda-puu on vierasperäinen laji, ja se on tuotu Etelä-Afrikkaan vuonna 1888. Kuulin myös, että Etelä-Afrikan valtio on palkannut kahdenkymmenen tuhannen hengen vahvuisen armeijan tuhoamaan vierasperäisiä lajeja maasta. Viha näitä kasveja kohtaan oli paikoin niin voimakasta, että osa ihmisistä vaatii kaikkien Johannesburgin noin sadantuhannen lähes satavuotiaan Jakaranda-puun tuhoamista kaupungista.

Kuulostaa äärimmäiseltä, mutta palatessani Suomeen huomasin, että täälläkin vierasperäiset lajit ovat vihanpidon kohteena.

Lupiinit eritoten herättävät intohimoja. Violetit lupiinit ovat myrkyllisiä. Ne laskevat myytävän heinän arvoa ja sairastuttavat varomattomia karjaeläimiä, ja näin tuottavat lisätyötä maatiloilla. Ne myös leviävät helposti, ja viihtyvät mitä erilaisimmissa ympäristöissä. Ne muuttavat myös maaperän kemiaa ja vaikeuttavat joidenkin paikallisten kasvien pärjäämistä.

Toisaalta lupiineja on käytetty monin tavoin myös hyödyttämään ihmiskuntaa. Lupiineja on käytetty muokkamaan maaperää sopimaan viljelykasveille. Tiettyjä lupiinilajikkeita kasvatetaan myös proteiinirikkaaksi ihmisravinnoksi ja ravinnoksi eläimille. Puhumattakaan syystä, miksi ne ovat päätyneet Suomeen; helppohoitoinen ja näyttävä kasvi on suosittu puutarhakasvi niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja ne toimivat elinympäristöinä monille hyönteislajeille.

Villit lupiinit ovat uhanalaisten kasvien listalla niiden alkuperäisessä ‘kotimaassa’ Yhdysvaltojen itäosassa. Niiden nopea väheneminen on saattanut niistä riippuvaisia hyönteislajeja sukupuuton partaalle. Yksi tällaisista on nykyisin harvinainen Kamer Blue -perhonen, jonka toukat syövät pääsääntöisesti lupiineja.

Mitä jos tuhoamalla kasvilajeja osallistumme niiden sukupuuttoon ajamiseen? Ajatus on hieman liioiteltu, mutta haluan kyseenalaistaa intohimomme vierasperäisten kasvilajien hallintaan ja kontrollointiin; kasvilajien, jotka olemme itse tuoneet maahan ja kasvattaneet sopeutumaan paikallisiin olosuhteisiin, vaikkakin osittain vahingossa.

Uskon luonnon monimuotoisuuteen, ja tavallaan näen itseni osana tätä ilmiötä monikulttuurisen perheeni kautta. Mutta samaan aikaan minut koetaan vierasperäisenä lajina. Mietin, että kumpi on suurempi uhka yhteiskunnalle?

Anna Ruth
kuvataiteilija

Anna Ruth on suorittanut taideopinnot Emily Carr -yliopistossa Kanadan Vancouverissa ja valmistunut ranskassa École Supérieure des Beaux-Arts de Cornouaille -koulusta vuonna 1998. Hän on sittemmin osallistunut näyttelyihin Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Afrikassa. Kuvataiteilijatyönsä jatkeena Ruth etsii tapoja taiteen esilletuomiseksi yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa.

Lisätietoja:
Anna Ruth
040 848 3952
ruth.anna(at)gmail.com

Intendentti Erkki Fredrikson
014 2664354
erkki.fredrikson(at)jkl.fi

Taiteilijaresidenssi Jokikartanon ryhmäkodissa marraskuussa

Jokikartanon ryhmäkodin arkeen saadaan lisää liikettä, kun kaksi tanssitaiteilijaa asettuu taloksi marraskuussa. Elli Isokoski ja Jukka Ristolainen viettävät Jokikartanossa yhdeksän päivää tuoden tanssillista näkökulmaa arjen rutiineihin. Tavoitteena on lisätä niin asukkaiden kuin henkilökunnan viihtyvyyttä ja voimavaroja tanssin keinoilla. Yhteiset tanssihetket, liikekokeilut, esitykset ja rentoutushetket toteutetaan ryhmäkodin arjen ehdoilla asukkaita kuunnellen ja kunnioittaen.

Helsinkiläisen Myrskyryhmän perustajajäsen Elli Isokoski on tanssinut hoivalaitosympäristöissä jo kymmenen vuotta. Hän haluaa viedä tanssitaidetta ihmisille, jotka eivät muuten nykytanssia tavoittaisi. Isokosken kanssa Jokikartanoon jalkautuva Jukka Ristolainen etsii puolestaan jatkuvasti uusia yleisöjä ja paikkoja tanssille. – Ihmiset ovat ihmisiä, asuivat he missä tahansa. Tärkeää ei ole ikä tai kunto, vaan läsnäolo ja yhdessä kokeminen, tanssijat toteavat odottaen residenssiltä mieleenpainuvia hetkiä ja kohtaamisia asukkaiden kanssa.

Taiteilijaresidenssi on osa valtakunnallista Osaattori-hanketta, jonka koulutuksilla, seminaareilla ja taideprojekteilla on pyritty edistämään kulttuurista vanhustyötä vuodesta 2011 lähtien. Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutetun hankkeen aikana on nostettu esille taiteen potentiaalia ikäihmisten ja hoivahenkilöstön hyvinvoinnin edistäjänä ja luotu uusia työllistymismahdollisuuksia taiteilijoille. Jyväskylässä, Turussa, Lahdessa ja Helsingissä toiminut hanke päättyy vuoden 2013 lopussa.

Tanssijat työskentelevät Jokikartanossa 6.-22.11. välisenä aikana. Projekti on suunnattu ryhmäkodin asukkaille ja heidän omaisilleen sekä henkilökunnalle.

Lisätietoja:
kulttuurituottaja Pauliina Lapio
Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut
p. 014 266 4045
pauliina.lapio(at)jkl.fi

Tanssija Elli Isokoski
p. 040 737 8280
elli.isokoski(at)gmail.com

www.osaattori.fi
www.facebook.com/osaattori
www.myrskyryhma.com

KOTISEUTUHARRASTAJAN KOKOELMA
Keski-Suomen museossa
9.11.2013 – 2.3.2014

KOTISEUTUHARRASTAJAN KOKOELMA -näyttely pyrkii välittämään katsojille kotiseutuhistoriallisia assosiaatioita niin keskisuomalaisten kuvataiteilijoiden vaiheisiin kuin heidän kuvaamaansa ympäristöön. Ajallinen matka Jonas Heiskan Jyväsjärvi-näkymästä Martti Sieväsen konkretismiin heijastelee saman kotiseudun tuntua runsaan vuosisadan mittaisesti.

Kunkin ajan kuvataiteelliset pyrkimykset tulevat yleensä tunnetuiksi merkittävimmiksi arvioitujen taiteilijoiden parhaimpien töiden välityksellä. Tässä näyttelyssä on myös muutamalla, ei niin yleisesti tunnetulla taiteilijanimellä, tärkeä paikallista ajankuvaa välittävä kuvataiteellinen rooli.

Jokainen taidekokoelma heijastelee keräilijänsä mieltymyksiä, makua ja kiinnostuksen kohteita. Subjektiivisuus on usein pikemminkin etu kuin rajoite. Esillä olevan kokoelman koostumukseen ovat vaikuttaneet lukuisat siinä edustetut taiteilijat, jotka olen eri tavoin ammattini ja harrastusteni kautta tuntenut. Oma vaikutuksensa on silläkin, että näyttelyn useimmat edeltävien sukupolvien jyväskyläläistaiteilijat ovat kuuluneet vanhempieni ja isovanhempieni lähipiiriin. Ajatus paikallisen kuvataiteen tradition välittymisestä on ollut kokoelman lähtökohta. Toivon mukaan myös kotiseudun kokemus voisi olla myös sen anti.

Teosten kertyminen on muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta syntynyt vuosikausien omakohtaisen uteliaisuuden, etsimisen, löytämisen, tinkimisen ja varmaan myös sinnikkyydenkin tuloksena.

Yli puolet esillä olevista teoksista kuuluu Eero ja Erkki Fredriksonin säätiön taidekokoelmaan.

Erkki Fredrikson
kotiseutuharrastaja

Lisätietoja:
Intendentti
Erkki Fredrikson
014 26664354
erkki.fredrikson(at)jkl.fi

Kirjailija kylässä: Tikkakosken lähikirjastossa kirjailijavieraana Markku Ropponen 5.11.2013

Tiistaina 05.11.2013 Klo 18.00
Tikkakosken lähikirjasto, Kirkkokatu 11, 41160 Tikkakoski

Kuhala-kirjoistaan tunnettu dekkarikirjailija Markku Ropponen kertoo tuotannostaan. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Vapaa pääsy

Järjestäjä

Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto / Tikkakosken lähikirjasto

Lisätietoja

Katja Virolainen, vastaava kirjastonhoitaja, Tikkakosken lähikirjasto
p. 014 266 4152

http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/tikkakoski

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 4.11.2013

Kankaan osayleiskaava hyväksyttiin

Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkiympäristö ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Kankaan alueen keskeinen sijainti vain kilometrin päässä Jyväskylän kaupungin ydinkeskustasta ja kulttuurihistoriallisesti arvokas teollisuusympäristö Tourujoen rantamaisemissa ovat antaneet hyvät lähtökohdat kestävän kehityksen mukaiselle kaupunkisuunnittelulle.

• Esityslistan liitteet
  

Kaava-asiakirjat ja siihen liittyvät muut aineistot ovat nähtävillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/753

Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen 1.10.2013 tarkistetussa muodossa.

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2013/04111800.1/frmtxt137.htm

Vuoden 2013 talousarvion muutokset hyväksyttiin

Vuoden 2013 talousarvion muutoksista on koottu yhteenveto perusteluineen. Esitettävät muutokset koostuvat vuoden 2013 talouden seurantaraporttien aiheuttamista tarkennustarpeista sekä teknisistä muutoksista ja siirroista.

• Talousarvion muutokset
  

Kaupunginvaltuusto hyväksyi esitetyt talousarviomuutokset.

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2013/04111800.1/frmtxt138.htm

Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta

Kaupunginvaltuusto antoi valtiovarainministeriölle liitteessä esitetyn vastauksen kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta.

• Liitteenä kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle
  

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2013/04111800.1/frmtxt139.htm

Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet hyväksyttiin

Kuntalain muutoksen tavoitteena on vahvistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asemaa kunnassa ja kuntakonsernissa sekä yhdenmukaistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösliitteen mukaisesti Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet.

• Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
  
• Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut ja tehtävät
  

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2013/04111800.1/frmtxt140.htm

Kaupunginvaltuuston kokoukset 1.1.–31.7.2014

Kaupunginvaltuusto päätti seuraavaa.

- Valtuuston kokoukset kevätkaudella 2014 pidetään maanantaisin kello 18.00 seuraavina päivinä: 27.1., 24.2., 24.3., 14.4., 19.5. ja 9.6.
- Valtuuston seminaarit pidetään kello 12–16 seuraavina maanantaipäivinä: 27.1., 24.3. ja 19.5.
- Valtuuston puheenjohtajan kutsusta kokous tai seminaari voi alkaa myös muuna kellonaikana. Ylimääräisiä kokouksia ja seminaareja pidetään puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.
- Kokoukset ja seminaarit pidetään kaupungintalossa. Poikkeuksellisesti kokous tai seminaari voidaan puheenjohtajan kutsusta pitää myös muualla.
- Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa, os. Vapaudenkatu 32, kokousta seuraavan viikon tiistaina tai seuraavana työpäivänä sen jälkeen, jos tiistai on pyhäpäivä.

Selonteko kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta

Kaupunginjohtaja antoi valtuustolle tiedoksi selonteon kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta.

Elinkeinopolitiikan ja yrityskehityksen ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta ja toiminnan organisoitumisesta toteutetaan ulkoinen arviointi osana meneillään olevaa kuntajakoselvitystä. Arviointi käsitellään kaupunginhallituksen seminaarissa keväällä 2014.

Kaupunginhallituksen 29.1.2013 asettama kilpailukyky- ja elinkeinopoliittinen työryhmä (Kelpo-ryhmä) jatkaa työskentelyään vuoden 2014 loppuun. Työryhmän aikataulut sovitetaan yhteen kaupunginhallituksen seminaarivalmistelun ja syksyn 2014 selonteon valmistelun kanssa.

Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta tuodaan selonteko kaupunginhallitukseen syyskuussa 2014 ja valtuustoon lokakuussa 2014.

• Selonteon liitteet
  

Esityslistateksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2013/04111800.1/frmtxt142.htm

Kaupunginvaltuuston lähetekeskustelu vuoden 2014 talousarviosta

Kaupunginvaltuusto kävi laajan yli 30 puheenvuoron keskustelun kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Valtuusto evästi kaupunginhallitusta, joka käsittelee talousarviota kuluvan viikon seminaarissaan ja tekee oman esityksensä 18.11.2013. Valtuustoon talousarvio palaa käsiteltäväksi 2.12.2013.

Videotallenne kaupunginvaltuuston kokouksesta on katsottavissa osoitteessa
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/valtuusto/kokousajat

Lisätietoja:
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, puh. 050 5924471